Onnellinen lapsuus muodostuu siitä, että on vähintään yksi aikuinen, johon voi luottaa, lapsi kokee turvallisuutta, ennakoitavuutta ja kokemuksen siitä, että hän voi tuoda vuorovaikutukseen kaikki tunteensa ja ennen kaikkea saa olla myös vihainen, surkea ja kurja ilman, että häntä hylätään. Näin sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Mistä muodostuu onnellisen työntekijän resepti? Hyvin pitkälti aivan samoista asioista.
Luottamus
Kaiken keskiössä on luottamus. Luottamus esimieheen ja siihen, että hän tukee aina työntekijää. Jopa silloin, kun työntekijä on tehnyt virheen. Luottamus yrityksen ylimpään johtoon ja heidän päätöksiinsä. Luottamus työkavereihin. Siihen, että ei tarvitse huolehtia tekeekö joku tehtävänsä vai kaatuvatko ne hetken päästä omaan niskaan. Luottamuksen tulee vallita kaikilla tasoilla ja joka suuntaan. Luottamuksella ei mitata vain työntekijän, vaan myös esihenkilöiden ja johdon työhyvinvointia. Kun me pystymme luottamaan toisiimme, epävarmuus, turha huolehtiminen ja kyräily jää pois. Vapautuu valtavasti resursseja muuhun tekemiseen.
Turvallisuus
Me kaikki haluamme olla turvassa. Vallitsevassa maailmantilanteessa hyvin monella alalla eletään epävakaita aikoja, mikä syö helposti turvallisuuden tunnetta. Työpaikan pysyvyys ja oman aseman säilyminen tiimissä ovat turvallisuudentunteen peruspilareita. Erityisesti epävakaassa tilanteessa on tärkeää osoittaa sosiaalista tukea ilmaisemalla kuinka tärkeä osa tiimiä henkilö on ja kuinka hänen työtään arvostetaan. Psykologisen turvallisuuden tunteen luomisessa on hyvä keskittyä viiteen perusasiaan: määrittele mikä on henkilön rooli ja asema tiimissä, kerro kaikki tarpeellinen tieto, anna mahdollisuus vaikuttaa, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ole tasapuolinen.
Ennakoitavuus
Epävarmuus ja epätietoisuus tulevasta syövät työntekijän resursseja valtavasti. Jos ei tiedä mitä on luvassa ensi kuussa, ensi viikolla tai jopa tulevana työpäivänä, on hyvin vaikea ennakoida. Suunnittele! On paljon asioita, joita ei voi tietää ennakolta, mutta asioita voi suunnitella ja suunnitelmia tarvittaessa muuttaa, kun tarkempaa tietoa on saatavilla. Erityisesti etätyössä itseohjautuvuus vaatii suunnittelua. Jatkuvat yllättävät tehtävät sotkevat suunnitelmat ja se syö huomattavan paljon työntekijän resursseja. Kerro myös se, ettei mitään kerrottavaa ole tai ettet itse tiedä jotain. Kerro mahdollinen aikataulu sille, milloin tietoa on saatavilla. Olemalla avoin ja paljastamalla oma tietämättömyytensä, kasvattaa samalla myös luottamusta.
Vuorovaikutus
Keskustele, soita, chattaa, kommentoi, tykkää, laita video päälle etäpalaverissa. Ole aktiivinen ja osallistu niin virallisiin keskusteluihin kuin vapaamuotoiseenkin hömpänpömppään. Viljele huumoria ja naura muiden huonoille jutuille. Työntekijä kaipaa tutkimusten mukaan yhteydenpitoa esihenkilöltään säännöllisesti esimerkiksi viikoittain joko etäkokousvälineellä, puhelimitse tai kasvotusten. Yhteydenpidon tiheys riippuu työntekijästä ja työn luonteesta. Meistä jokainen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Se vaatii vastakaikua, aktiivista reagointia toiselta tuleviin signaaleihin ja aitoa kiinnostusta siitä, mitä ihmiselle itselleen kuuluu ja miten hän selviytyy työstään.
Tunteet
Kaikki me haluamme olla sellaisia kuin me olemme. Parhaimpia ovat ne työyhteisöt, joissa voi keskustella asioista kuin asioista, oksentaa pahan olon ja turhautumisen esihenkilöille ja kollegoille, jakaa ilot ja pettymykset. Äristä ihan omana itsenään silloin, kun siihen on aihetta ja hihkua ääneen onnistumisista ilman, että tarvitsee miettiä tuleeko joku toinen siitä kateelliseksi. Yhteistyö helpottuu ja luottamus kasvaa, kun me kerromme toisillemme, milloin meillä on huono päivä, väsyttää ja ottaa päähän. Syy saattaa löytyä jostain aivan muualta kuin työstä, eikä sitä tarvitse välttämättä avata muille. Helpottaa kuitenkin ymmärrystä, kun kertoo, että juuri nyt on muita asioita mielen päällä ja siksi fiilis on matala. Ilo, onnistumiset ja nauru luovat puolestaan hyvää pöhinää ja innostaa ihmisiä toimimaan yhdessä tiiminä, yhteisen hyvän eteen.
Mistä onnellisen työntekijän sitten tunnistaa? Sinkkosen ohjetta mukaillen: Katso työntekijää ja kysy. Kysy onko hän onnellinen työssään. Jos olet etänä, käy keskustelu videon välityksellä. Ilmeet ja eleet paljastavat paljon asioita puhuttujen sanojen takaa. Hiljaisuus puhelimessa voi olla vaivaannuttavaa ja siitä voi tehdä myös paljon omia – yleensä vääriä – tulkintoja. Toinen voi luulla, että hiljaisuus on merkki vihaisuudesta, vaikka todellisuudessa videolta voisikin nähdä, kuinka puhujan silmäkulmiin kohoaakin kyyneleet. Joskus tunteista puhuminen voi olla vaikeaa ja skaala ”kyllä/ei” ei anna todellista kuvaa tilanteesta. Kysykin seuraavalla kerralla: Jos sinun pitäisi arvioida onnellisuutesi työssä asteikolla 1-10, minkä numeron antaisit ja mitä meidän pitäisi yhdessä tehdä, jotta numero paranisi yhdellä?
Mm. näistä artikkeleistamme löydät apua onnellisemman työyhteisön rakentamiseen:
Etätyön hyödyt ja haasteet johtamisen näkökulmasta
Toimivan etätyökulttuurin rakentaminen
Kahdenkeskiset keskustelut – yksi tärkeimmistä etäjohtamisen työkaluista
Miten lisätä kohtaamisen tuntua etätiimissä?
Tutustu kirjoittajaan
Sanna-Riikka Valtonen
Sanna-Riikka on johtamisen ja tiimityön supernainen, jolla on yli 10 vuoden kokemus johtamisesta vähittäiskaupassa sekä työskentelystä kansainvälisessä tiimissä. Sanna-Riikalla on vahva liiketoimintaosaaminen yhdistettynä valmennuskokemukseen niin johtajuus-, vuorovaikutus- kuin myyntitaidoissakin. Erityisosaamisalueena vuorotyön johtaminen.