Aiemmassa blogikirjoituksessani ”Hyvä renki, huono isäntä” käsiteltiin synkronointiongelmaa eli teknologian kehittymisen ja ihmisten omaksumiskykyjen eritahtisuudesta. Tällä kertaa tarkastellaan yksilöllisyyttä digitaalisen työympäristön näkökulmasta.
Hyvän ja tehokkaan yhteistyön kulmakivenä pidetään toistemme tuntemista mahdollisimman hyvin – niin hyvien kuin vähemmän hyvien käyttäytymispiirteidemme osalta. Työn tekemisen tapojen radikaalisti muuttuessa, on monen ”läheisin työkaveri” tietokone sovelluksineen.
Tunnistatko kuvauksista omaa tai organisaatiosi asennemaailmaa?
Ihmisten erilaisuus käyttäytymisen ja motivaation suhteen näkyy suhtautumisessa työkavereihin, myös digitaalisiin. Yksi innostuu aina uusimmista sovelluksista ja ennen kuulumattomista mahdollisuuksista. Toinen miettii heti panos tuotos suhdetta: paljonko käyttöön pitää investoida aikaa tai rahaa versus mitä panostuksella voi saavuttaa ja kuinka nopeasti. Asioiden perusteellista tuntemusta arvostavaa yksilöä haastaa tunne asioiden hallitsemattomuudesta. Tuttua ja turvallista arvostavia kaikki uusi lähtökohtaisesti kammottaa. Ennen kaikki oli paremmin.
Suomalaiset työntekijät ovat kestäviä, kimmoisia ja ansaitsevat kunniamaininnan suoriutumisestaan
Siirtyessämme sankoin joukoin digitaaliseen työympäristöön, oli tietyt työkalut otettava nopeasti haltuun, jotta hommat yleensäkin sujuivat. Ja näin toden totta tapahtui. Kuten Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen Johtamisen espresso -podcastin jaksossa ”Onko etätyö lisännyt työuupumusoireita” toteaa , suomalainen työelämä ansaitsee tunnustuksen näiden älyttömän isojen asioiden äärellä. Suomalaiset työntekijät ovat kestäviä, kimmoisia ja ansaitsevat kunniamaininnan suoriutumisestaan.
Mutta nyt kun olemme rakentamassa uudenlaista työelämää ja sopeutumassa uudenlaisiin työn tekemisen tapoihin, tulee tämän läheisen työkaverimme olla myös yksi kriittisen tarkastelun kohde. Minkälaisia työkaluja tarvitsemme strategiamme toteuttamiseen ja miksi? Mitä ne ovat ja miten ne meitä palvelevat? Puuttuuko meiltä jotain vai voisimmeko karsia nykyisistä työkaluistamme? Ja miten me yhdessä niitä käytämme?
Ehkä yksinkertaisilta kuulostavia asioita, mutta käytännön kokemuksen mukaan varsin paljon organisaatioiden työaikaa kuluu hukkaan näiden asioiden ympärillä. Kuten Riikka Gassen Digitaalinen työympäristö kirjassaan osuvasti kiteyttää,
”Miten työpaikan häiriköstä saadaan luotettava ja tehokas työkaveri”.
Tiimin teknologiafriikki haluaa uusimmat sovellukset kaikkien käyttöön, data-analyytikko ei tunnista muiden kokemaa informaatioähkyä ja yksi vierastaa kaikkea uutta. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa suhtautua digitaalisten työkalujen käyttöön ottamiseen vaan edellä mainitut ovat yksilöllisen käyttäytymisemme ilmenemisen piirteitä. Tiimin monimuotoisuutta kannattaa hyödyntää, sillä toisiamme kuunnellen ja arvostaen osaamme strategisesti määritellä organisaatiota ja sen tavoitteita parhaiten palvelevat työkalut, ohjeistaa niiden käyttöä oikealla ja riittävällä tasolla työtehtäviin nähden sekä perustella ymmärrettävästi miksi näin toimimme. Valtaosalle digitaaliset työvälineet ovat kuitenkin työtä avustavia, eivät tekemisen itsetarkoitus.
Työpaikan häiriköstä on saatavissa luotettava ja tehokas työkaveri
Huonot välit ja vuorovaikutuksen haasteet tähän digitaaliseen työkaveriimme voivat olla yksi osatekijä niin muutosvastarinnan kuin työuupumuksenkin taustalla. Ei liene liioittelua todeta, että ihmisten käyttäytymis- ja motivaatiotekijöiden tunnistaminen ja erilaisuuden hyödyntäminen tehostaa ajankäyttöä, vähentää turhautumista, lisää työhyvinvointia ja työn tuottavuutta.
Tunnistatko organisaatiossanne mahdollisuuksia työn tekemisen helpottamiseen tässä viitekehyksessä, tai heräsikö hybridityön toimintatapoihin ja -johtamiseen liittyviä ajatuksia tai kysymyksiä? Autamme mielellämme ota yhteyttä.
Tutustu artikkelin kirjoittajaan
Saila Saarelma
Saila on modernin työelämän kehittäjä, työyhteisövalmentaja ja työtapamuotoilija, jolla on monipuolinen liiketoimintaosaaminen ja pitkä kokemus b2b myynnin parissa. Sailan ajattelee ihmislähtöisesti ja hänellä on taito löytää todellinen hyvinvointi taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kohtaamispisteestä.
- Puh: 040 735 6160
- saila.saarelma@timanttia.fi