Hyvä renki, huono isäntä

”Muutosprosesseissa tekniikka tulisi huomioida viimeisenä”, siteeraa Riikka Gassen työpsykologi John Seddonia ansiokkaassa ”Digitaalinen työympäristö” -kirjassaan (Alma Talent 2022). Käytännössä toimitaan kuitenkin yleisesti ottaen täysin päinvastoin; asiantuntijatyössä teknologiset uudistukset seuraavat vauhdilla toisiaan ja käyttäjät yrittävät pysyä matkassa mukana.

Synkronointiongelma

Haasteenamme on synkronointiongelma; teknologia ja ihmisten kyky toimia ja omaksua kehittyvät eri tahtia. Lukuisia vähemmän onnistuneita teknologiaprojekteja pystyy varmaan jokainen lähiympäristöstään tai julkisuudesta nimeämään, rahaa palaa, arki sakkaa ja tulokset puuttuu. Tosiasia on, ettei ihminen pysty viemään käytäntöön teknologian tuomia mahdollisuuksia siinä tahdissa, kun organisaatio niitä hänelle tarjoilee ja mahdollistaa. Ei varhaisinkaan omaksuja tai olla edelläkävijä. Tämän seurauksena onkin jo lanseerattu uusi termi ”teknostressi”. Tarkastellaanpa näitä syitä ja seurauksia ihmisyyden, ei teknologian kautta.

Herkkä, haavoittuva ja hankala

Luottamuksen perustavaa laatua olevasta merkityksestä organisaation tehokkuuden ja toimivuuden taustalla puhutaan, ja on puhuttu pitkään. Teema on valitettavasti niin herkkä, haavoittuva ja hankala, että on usein helpompi pyrkiä korjaamaan ihan muunlaisia syitä, kuin niitä juurisyitä. Olemme vasta oppimatkan alkupäässä nykyisessä digitaalisessa työympäristössä. Nyt käymme keskustelua tuleeko videopalavereissa käyttää kameroita vai ei. Pohdimme miksi osallistaminen ja vuorovaikutuksen aikaansaanti etätapaamisissa on niin hankalaa. Yhteisöllisyyden tunne häviää.

Naamahäpeä

Olisikin hyödyllistä aloittaa pohdinta esimerkiksi siitä, miksi nämä kamerat usein jäävät pois, mitä tekijöitä on ns. naamahäpeän taustalla, josta myös mm. Riikka Gassen ”Digitaalinen työympäristö” -kirjassaan puhuu. Ulkonäköseikoista ei ole kyse, harva meistä paikanpäällekään kokoushuoneeseen ilmaantui paperipussi päässään.

Luottamuspula ilmenee muissakin arkisissa seikoissa. Uskallus olla keskeneräinen, heittäytyä yhteiskehittämisen projekteihin lähes tuntemattomien kanssa, lähteä rohkeasti etsimään yhdessä ratkaisuja yhä kompleksisempiin asiantuntijatyön haasteisiin, työskentely ja vuorovaikutus hajautetuissa tiimeissä, halu ja kyky ottaa kontaktia nopeasti vaihtuviin yhteistyöverkostoihin, ovat kaikki modernin työn onnistumisen edellytyksiä. Tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist (LUT) on käsitellyt jo vuosia samaista teemaa, Luottamus organisaation työhyvinvoinnin ja tehokkuuden lähteenä.

Luottamuksen muodostamiseen on aiemmin voitu käyttää vuosia ja koko persoonamme valovoimaa, kaikkine vuorovaikutuksen osa-alueineen mikroilmeineen ja kehonkielineen. Ja nyt kun meidän pitäisi päästä samaan lopputulokseen nopeasti ja usein virtuaalisesti, pitänee keinoja miettiä uudesta lähtötilanteesta käsin.

Ainoa asia johon voit vaikuttaa

Ainahan on tehokkainta lähteä liikkeelle siitä ainoasta asiasta, johon vain me itse voimme vaikuttaa. Siteeraankin tässä professori Blomqvistin esille nostamana Kramerin 7 sääntöä, kuinka luottaa tietoisesti:

  1. Tunne itsesi – oletko luottavainen vai skeptikko?
  2. Tunnista toisen tarpeet ja tilanne – kuuntele ja ymmärrä
  3. Arvioi roolia ja henkilöä – molemmilla on merkitystä
  4. Aloita varovasti – vähittäiset investoinnit
  5. Vakuutus/vaihtoehdot – liikkumavaraa
  6. Signaloi vahvasti – luottamus ja seuraukset luottamuksen pettämisestä
  7. Analysoi ja arvioi tilanne uudelleen – älä luota lepsusti!

Mitähän seuraisi, jos niistä investoinneista mitä teknologiaan organisaatioissa käytetään, vaikka promille, allokoitaisiin tukemaan hajautettuja tiimejä oppimatkallaan tulevaan?

Kaivataanko teidän organisaatiossa tukea hajautetun tiimin oppimatkalle? Ota yhteyttä Timanttia tiimiin, niin jutellaan miten voimme auttaa.

Tutustu artikkelin kirjoittajaan

Saila Saarelma

Saila on modernin työelämän kehittäjä, työyhteisövalmentaja ja työtapamuotoilija, jolla on monipuolinen liiketoimintaosaaminen ja pitkä kokemus b2b myynnin parissa. Sailan ajattelee ihmislähtöisesti ja hänellä on taito löytää todellinen hyvinvointi taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kohtaamispisteestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.