Onnistu hybridissä — uudista yhteistyön tapoja

Disneyn toimitusjohtajaksi paluun tehnyt Bob Iger lähetti ensitöikseen henkilökunnalleen sähköpostin, jossa hän määräsi kaikki hybridimallilla työskentelevät olemaan toimistolla neljä päivää viikossa. Iger perusteli asiaa sillä, että yrityksen sydän ja sielu on luovuudessa, ja luovassa työssä mikään ei korvaa fyysistä lähellä oloa.

Saman tyyppistä keskustelua käydään useassa muussakin yrityksessä rapakon takana. Toki näihin uutisiin liittyy myös spekulaatioita siitä, mikä johdon ajatus näiden toimistopakkojen takana on, kun samalla myös ilmoitetaan säästökuureista ja tarpeesta vähentää henkilöstöä. Spekulantit kysyvät, onko salaisena toiveena, että henkilökunnasta jotkut lähtisivät itse, kun joustavia työntekemisen malleja tiukennetaan?

Meidän ei tarvitse spekuloida, mutta voi olla hyödyllistä pohtia tuota julkista perustelua tarkemmin: Onko yhteistyö ja yhteisöllisyys todellakin vaarassa monipaikkaisessa työssä? Eihän monipaikkaiset ja hajautetut tiimit suinkaan ole uusi asia. Tuloksellista yhteistyötä tehdään, ja on tehty kymmeniä vuosia, monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tiimeissä.

Vanhat tavat istuvat lujassa

Miksi tuntuu siltä, että yhteistyötä, varsinkin luovaa työtä, innovointia, ideointia ja kehitystä ei voi tehdä etänä? Tämä perustunee totuttuihin tapoihin ja kulttuuriin. Jo sata vuotta sitten tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että kun ihmiset kokoontuvat fyysisesti samaan tilaan, he vaikuttavat toistensa vireeseen ja suoritukseen – he tsemppaavat pikkuisen ekstraa.

Kokonaisvaltaiseen vuorovaikutukseen liittyvä ilmiö, jossa ilmeemme, kehonkielemme ja suorat, tilannesidonnaiset reaktiommme toisen tekemiseen ja viestintään, on meillä paljolti tiedostamatonta toimintaa. Emme siis mahdollisesti edes tiedosta, miksi se yhdessäolo tuntuu paremmalta lähellä kuin virtuaalisesti, emmekä siksi osaa korvata tätä puutetta uusin keinoin.

Pallottelu on kivaa ja sitä tarvitaan

Ongelmanratkaisuun, luovaan työhön ja ideointiin olemme perinteisesti käyttäneet tätä ”yhdessä, tässä ja nyt pallottelun” -tekniikkaa. Sehän ei samalla tavalla toimi etätilanteessa, vaikka oltaisiin samanaikaisesti työskentelemässä virtuaalitilassa ja videoyhteydellä. Nyt täytyy kuitenkin tarkentaa: Se, että se ei toimi samalla tavalla, ei tarkoita, etteikö se toimisi millään tavalla.

On mielestäni riski kehittymiselle vetää suoraviivaisia johtopäätöksiä ja julistaa niitä totuuksina, varsinkin mikäli perustuvat lähinnä omaan kokemukseen, tai vain omiin asenteisiin ja uskomuksiin. Korrelaatio lähityö = paras yhteistyö on tulkinta, ja samaa luokkaa kuin, että jäätelön myyntiluvut korreloivat hukkumiskuolemien määrän kanssa tiettyinä viikonpäivinä. Lähityö ei automaattisesti ole toimivaa ja tuloksellista. Hyvin toimivissa tiimeissä on aikojen saatossa kehittyneet yhteistyön toimivuutta lisäävät tavat ja kulttuuri, ja nämä ovat kaikille tuttuja. Siksi niissä tuntuu, että asiat toimivan paremmin.

Mikä jarruttaa muutosta ja miksi?

Nyt onkin hedelmällisempää pohtia sitä, mitkä asiat aidosti vaikuttavat hyvän yhteistyön syntyyn? Minkälaisilla uusilla toimintavoilla, käytänteillä ja työkaluilla saamme aikaan saman efektin kuin perinteisin keinoin, lähityössä, olemme tottuneet saamaan? Erään fasilitoimani valmentavan työpajan osallistuja kiteytti asian näin: Työpaja sai ajattelemaan asiaa enemmän out-of-the-box, eikä vain sitä miten saada ihmiset toimistolle.

Samaan lopputulokseen – tässä tapauksessa toimivaan ja tulokselliseen yhteistyöhön – päästään monipaikkaisessa organisaatiossa ja hybridityössä erilaisin keinoin kuin perinteisin keinoin. Kyseessä on mitä suuremmassa määrin kehitys- ja muutosprosessi. Voimme kysyä, suhtautuvatko yritysten johto ja muut vaikuttajat tähän muutokseen avoimin mielin mahdollisuutena vai uhkana?

Pohdintaharjoitus hyvän yhteistyön perustekijöistä

Hyvään yhteis- ja tiimityöhön liittyy muutamia tekijöitä, joiden pitää olla kunnossa olipa kyseessä samapaikkainen lähityö, monipaikkainen tai paikkariippumaton yhteistyö. Kun halutaan kehittää hybridimallin toimintatapoja on siis palattava perusasioiden äärelle, ja mietittävä miten ratkaisemme toimivan tiimityön perustarpeet – ja sovellamme ratkaisuja virtuaalisessa työympäristössä fiksusti.

Seuraavassa muutama apukysymys näihin liittyen. Hybridissä on mahdollista kokoontua tarpeen tullen, ja henkilökohtaisten kokoontumisten sekä kohtaamisten mahdollisuutta kannattaa käyttää hyväkseen. Jotta ajattelua olisi mahdollista avartaa, mieti tällä kertaa kysymyksiä siitä näkökulmasta, ettei kohtaaminen livenä ole mahdollista. Pohdi siis miten vastaat kysymyksiin, mikäli et saa vastata ”kokoontumalla yhteen toimistolle tai muuhun fyysiseen kohteeseen”.

  1. Miten pidämme edelleen suunnan, päämäärän ja tavoitteemme kirkkaina?
  2. Tunnemmeko toisemme hyvin, ja miten pidämme tätä tuttuutta ja yhteyttä yllä?
  3. Onko meille selvää, mitä tarvitsemme toisiltamme ja miten tarjoamme apuamme?
  4. Miten vahvistamme ja ylläpidämme luottamusta ja psykologista turvallisuutta tiimissä?
  5. Millä keinoin ratkomme ongelmia, kehitämme ja teemme päätöksiä?
  6. Minkälainen kokouskulttuuri ja mitkä kokoustamisen tavat tukevat yhteistyötämme?
  7. Miten annamme toisillemme palautetta arjessa?
  8. Miten osallistamme ja mahdollistamme kaikkien mukaanoton ja vaikuttamisen?
  9. Miten huolehdimme oppimisesta ja jatkuvasta kehittymisestä?
  10. Onko tiimillämme sovitut arjen toiminnan periaatteet ja pelisäännöt?

Kuten varmasti huomaat moni kohta liittyy myös vuorovaikutukseen, viestintään, yhteydenpitoon ja yhteyden tunteen vahvistamiseen. Virtuaaliympäristössä sekä työn suorittamiseen että yhteisöllisyyteen liittyvän vuorovaikutuksen vahvistaminen ja ylläpito ovat avainasemassa.

Vuorovaikutus on parhaimmillaan monipuolista sekä monikanavaista, aktiivista ja matalalla kynnyksellä toteutuvaa, mahdollistaen myös spontaanin ja tilannekohtaisen juttelun. Miten varmistetaan tila, aika ja keinot, että tämä tavoite toteutuu?

Me Timanttiassa sparraamme, kehitämme ja fasilitoimme kanssasi työelämän evoluutiota kohti toimivaa ja mielekästä hybridityötä.

Lue lisää palveluistamme ja ota yhteyttä.

Tutustu artikkelin kirjoittajaan

Kati Lanu

Modernin työelämän kehittäjä, työyhteisövalmentaja, työnohjaaja

  • Yli 25 vuoden kokemus asiantuntijaorganisaatioiden johtotehtävissä, niin etä- kuin lähitiimien kanssa työskentelystä.
  • Kehittänyt strategiaa, yrityskulttuuria, viestintää ja toimintatapoja sekä vastannut muutosprosesseista hajautetusti toimivissa organisaatioissa, kotimaassa ja kansainvälisesti.
  • Vahva ymmärrys työelämään vaikuttavista ilmiöistä ja trendeistä, kokonaisuuksien hahmottaminen.
  • Supervoima: Ratkaisukeskeinen eteneminen, sekä järki että tunne mukana.

Valmennuskielet:

englanti, ruotsi, suomi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *