Millainen johtaminen tukee aikaansaamista ja tuloksellisuutta hybridityössä? Itse- ja yhdessä ohjautuvuuden edellytykset ovat periaatteessa samat työnteon ajasta, tavasta ja paikasta riippumatta. Monipaikkaisessa työssä painopiste siirtyy kuitenkin selkeästi asioiden johtamisesta ihmisten johtamiseen. Hybridityön haasteet ovat suurimmat niissä organisaatioissa, joissa työn sujuvuus jätetään varmistamatta ja yhteishenki jää kokematta.
Selkeät raamit tukevat monipaikkaista yhteistyötä
Jokaisella työpaikalla ovat omanlaisensa tehtävät ja prosessit sekä kulttuuri, jonka sateenvarjon alla etä- ja lähityö vuorottelevat. Tuloksellisuuden lähtökohtana ovat juuri omalle työpaikalle soveltuvat yhteistoiminnan pelisäännöt, joihin jokainen sitoutuu. Sanelu ei toimi tämän päivän työelämässä, vaan työnteon puitteista ja tavoista sovitaan yhdessä keskustellen. Johdolta ja esihenkilöstöltä odotetaan yhä enemmän kykyä rakentaa luottamusta ja osallistaa koko henkilöstö yhteistyön jatkuvaan kehittämiseen.
Yhteiseen keskusteluun säännöllisesti nostettavia teemoja ovat:
- tavoitteiden ja työnkuvien selkeys sekä työnjaon oikeudenmukaisuus
- tiedonkulku ja tiedonjaon kanavat
- toimintaperiaatteiden johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys
- kiittäminen sekä avoin ja arvostava keskustelu
- kannustava palaute sekä tuen ja kuulluksi tulemisen kokemus
- ilmapiiri, työn ilo, työpaikan tunnelma
- ergonomia ja työhyvinvointi
Hybridityön pelisääntöjä luotaessa on tärkeätä keskustella toimipaikalle kokoontumisen rytmistä ja tavoitteista. Lähikokoontumiset alkavat ärsyttää nopeasti, jos ne vievät aikaa ja energiaa enemmän kuin tuottavat tulosta. Erityisen tärkeätä on varmistaa kohtaamisten tasapuolisuus. Yksi ja sama henkilö ei voi aina olla etäällä muiden kokoontuessa toimistolle.
Kannustava palaute ja tuki vahvistavat itseohjautuvuutta
Tutkittaessa virtuaalityön osatekijöiden yhteyttä työn imuun ja työhyvinvointiin, havaittiin että digityöskentelyssä tärkeitä motivaatiotekijöitä ovat vapaus tehdä työtä itselle sopivalla tavalla, ajasta ja paikasta riippumatta, sekä aktiivinen dialogi esihenkilön ja johdettavan välillä.
Esihenkilön tehtävä on varmistaa, että jokainen tiimin ammattilainen saa keskittyä hoitamaan oman tonttinsa tehokkaasti ja tuloksellisesti. Turhat kuormitustekijät, kuten epäselvät tavoitteet, jatkuvat keskeytykset, ryhdittömät kokoukset, pätkivä tiedonkulku tai erillisyyden tunne hoidetaan proaktiivisesti pois fokuksen tieltä. Työtehtäviin liittyvän tuen ja yhteishenkeä ylläpitävän henkisen läsnäolon on oltava kaikkien saatavilla. Linjan on oltava tarvittaessa auki omaan väkeen silloinkin, kun ollaan pitkissä projekteissa asiakkaiden luona.
Esihenkilön läsnäoloa tarvitaan:
- työhyvinvoinnin ja jaksamisen varmistamiseen
- tiedolliseen ja emotionaaliseen tukeen
- yhteyden ylläpitoon ja arvostuksen kokemiseen
Näihin kaikkiin on tarjolla runsaasti työkaluja, jotka helpottavat esihenkilön omaa työtä.
Työssä koetulla tuella on merkitystä
Työssä koettu tuki ehkäisee stressiä, uupumista ja tyytymättömyyttä. – Jokainen organisaation jäsen on osa yhteistä tukiverkkoa. On luonnollista, että avun antaminen ja vastaanottaminen vaativat välillä opettelua, etenkin silloin, kun tiimi toimii monipaikkaisesti. Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot nousevat teemaksi joka kerta, kun tuloksellisuus halutaan nostaa uudelle tasolle.
Tässä muutamia kehittäviä kysymyksiä tiimipalaverien ja one-to-one keskustelujen tueksi:
- Havaitsemmeko myös etäällä olevan kollegan tuen tarpeen?
- Uskallammeko itse pyytää tukea?
- Kykenemmekö toimimaan yhteistyössä kaikkien kanssa?
- Kykenemmekö toimimaan nopeasti muuttuvissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti?
- Kestämmekö virheitä ja kuinka nopeasti pääsemme niistä eteenpäin?
- Osaammeko lukea tilanteita ja tunteita?
- Osammeko hallita omia tunnereaktioitamme, jotta työkyky säilyy kovassakin paikassa?
Nosta kissa pöydälle, kun se on vielä pieni pentu
Mukavien asioiden johtaminen on kivaa. Tuloksellisuus kuitenkin edellyttää, että johtaminen on aktiivista, ripeää ja eteenpäin vievää, myös epämiellyttävissä tilanteissa. Kenties haastavin työelämän rasti on uskaltaa ja osata hoitaa konfliktit sekä vaikeat keskustelut heti pois alta niin, että psykologisen turvallisuuden tunne ja myönteinen työilmapiiri säilyy.
Konfliktit haavoittavat yhteishenkeä, mutta hankauskitkaa tarvitaan. – Kestetäänkö teillä uutta luovaa kitkaa? Moni sanoo arvostavansa erilaisuutta, muttei kuitenkaan todellisuudessa siedä sitä, että erilaisuus ilmenee vastakkaisena mielipiteenä. Työmotivaation ylläpitämiseksi kannattaa vähintäänkin kuunnella ja tarjota perusteluita erilaisille ehdotuksille. Merkityksellisten asioiden sanomatta jättäminen johtaa helposti alistumiseen ja huonovireiseen hiljaisuuteen joka tarttuu. Työn tuloksissa näkyy, jos ajatukset ja tunteet harhailevat negatiivisina. Hyvä lähtökohta on oppia hyväksymään, että kaikkiin asioihin on useita tulokulmia ja erilaisia ratkaisuja. Kieltämisen tai ohittamisen sijaan voi osoittaa avoimempaa ja luovampaa suhtautumistapaa ja sanoa: ”Kerro lisää, haluan ymmärtää mitä tarkoitat.” Etä- ja hybridikohtaamisissa on erityisen tärkeätä varmistaa, että myönteisyys ilmenee sanavalintoina, äänenpainoina ja eleinä.
On hyvä muistaa, että meillä on luontainen halu yltää parhaimpaamme ja tehdä töitä meille tärkeiden asioiden, yksilöiden ja yhteisöjen hyväksi. Tässä suhteessa hyvä lähijohtaja on samassa asemassa kuin hyvä urheiluvalmentaja – hänen vuokseen ollaan valmiita venymään. Seurauksena ei ole uupuminen vaan yhteinen voitonriemu.
Onko organisaatiossanne tarve valmennukseen, jonka tavoitteena on parantaa itse- ja yhdessäohjautuvuuden johtamista? Ota yhteyttä niin räätälöidään juuri teille sopiva kokonaisuus.
Tutustu tekstin kirjoittajaan
Pirkko Tavaila
Pirkko on johtamisen ja tiimityön kehittäjä ja menestyksekkään yrityskulttuurin edistäjä, jolla on vuosien kokemus kansainvälisessä ympäristössä toimivien asiantuntijoiden ja johtajien valmentamisesta. 30 vuoden liiketoimintaosaaminen eri toimialoilta ja erilaisista tehtävistä yhdistettynä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osaamiseen tekee Pirkosta todellisen modernin työelämän kehittäjän.
- Puh: 040 195 5424
- pirkko.tavaila@timanttia.fi