Etäjohtajan oman jaksamisen varmistaminen

Mitä vaativampi ja vastuullisempi asema sitä varmemmin etäjohtajan työpäivät venyvät ja töitä tehdään välillä vapaa-ajallakin. Työhön liittyvistä paineista, kokousputkista, kriisinhallintatilanteista ja hapuilevan hybridityön mallin haasteista selviää paremmin, jos etäjohtajan suorituskyky on kunnossa. Työ helpottuu, kun tiedostaa oman suorituskykynsä rajat ja tunnistaa millaiset tekijät lisäävät omia voimia.

Eri tilanteissa painottuvat eri voimavaratekijät. Stressi voi olla seurausta fyysisestä, kemiallisesta tai emotionaalisesta epätasapanosta. Usein käy niin, että yksi puutos synnyttää toisen: Univaje saa hormonit sekaisin, mikä puolestaan laskee mielialaa ja työ takkuilee. Tai ravintoköyhä ruokavalio heikentää aivojen suorituskykyä, mikä taas vaikuttaa ajan myötä ammatilliseen itsetuntoon ja työn tuloksiin. Suorituskyvyn osa-alueita okin haastavaa lokeroida, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tässä kirjoituksessa olen jakanut suorituskyvyn kolmeen osa-alueeseen; fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen suorituskykyyn.

Missä olet vahvoilla juuri nyt?

Etäjohtajan suorituskyky heijastaa työhön, mutta omien rajojen ja voimavarojen tunnistamisen pätee tietysti kaikkiin muihinkin. Jokaisen on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä ovat oman suorituskyvyn tärkeimpiä osatekijöitä. Liittyvätkö ne esim. fyysisen kunnon ylläpitoon, innostaviin tavoitteisiin, uuden oppimiseen, elämänkatsomukseen, ihmissuhteisiin, luovuuteen, lempiharrastukseen tai mökkeilyyn? Työkin voi olla tärkeä voimavaratekijä. Entä miten toimit, jos erityisen stressaava ajanjakso on kestänyt pitkään ja huomaat voimiesi ehtyvän ja suorituskykysi laskevan?

Fyysinen suorituskyky

Miten satsaat lepoon, liikkeeseen ja ravitsemukseen? Kuulutko niihin, jotka rauhoittavat illan viimeiset tunnit ja sulkevat tietokoneen unen parantamiseksi? Liikutko aktiivisesti, koska koet, että happi ja liikunta auttavat aivojasi palautumaan ja toimimaan tehokkaasti – ehkä parhaat ideasi syntyvät metsälenkillä tai sen jälkeen saunassa? Jos olet päivisin energinen, keskittymiskykysi on hyvä ja flow-tila tuttu, niin kiinnität todennäköisesti huomiota myös ravitsemukseen ja ruokarytmiin.

Ehkei näin ole aina ollut, mutta moni menestyvä johtaja onkin tehnyt elämäntaparemonttia suorituskykynsä lisäämiseksi. Oma kokemus on saattanut osoittaa, että suorituskyvyn varmistamiseksi kannattaa vältellä valvomista, uuvuttavaa treeniä, turhia lääkkeitä, liiallista kofeiinia/alkoholia/pikaruokaa tai jotain muuta. – Vaativa työ voi olla iso nautinto, kun fysiikka suo siihen edellytykset.

Psyykkisen suorituskyky

Miten ohjaat mieltäsi silloin, kun se lähtee laukalle? Mieli tarkoittaa käytännössä ajatuksia, tunteita ja valintoja. Työyhteisön hyvinvointiin vaikuttaa suuresti se, millä mielellä siellä työskennellään. Paha mieli (siviilissä ja töissä) liittyy yleensä ihmisen ilmiömäiseen muistiin tai vilkkaaseen mielikuvitukseen: Joko vatvomme menneitä tai luomme ahdistavia kauhukuvia tulevaisuudesta. Kumpikaan ei ole totta tässä hetkessä; mennyt on mennyttä ja tulevaisuudesta ei ole varmuutta. Hyvä suorituskyky edellyttää käsillä olevaan tehtävään ja hetkeen keskittymistä, mikä ei ole helppoa, jos päivä kuluu tehtävästä toiseen hyppien, pahimmillaan epämiellyttävien tunteiden ristiaallokossa. Jos kuulostaa tutulta, niin miten rauhoittelet itseäsi?

Olet ehkä jo ottanut tavaksi keskittää päivittäin huomiotasi siihen mitä kehossasi on meneillään, millaisia tunteita koet ja mitä ajatuksia pyörität, koska objektiivisuus ja hengittely auttavat usein rauhoittumaan. Olet saattanut jo havaita, että tunteet tarttuvat ja se on kannustanut sinua etsimään tapoja palautua primitiivisistä reaktioista nopeasti. Puhelimen some-sovellukset on kenties vaiennettu, koska olet todennut, että on fiksumpaa ajankäyttöä keskittyä omiin tärkeisiin asioihin ja ihmisiin kuin omistaa huomionsa puolitutuille. Olet saattanut jo vetää rajoja huonolaatuiselle viihteelle ja negatiiviselle uutisvirralle, jos ne saavat aikaan rauhattomuutta.

Sosiaaliset voimavaratekijät

Kuka tai ketkä auttavat sinua jaksamaan paremmin? Sosiaalista kanssakäymistä ja läheisiä ihmissuhteita tarvitaan, koska olemme laumaeläimiä. Tasapainoon tarvitaan sekä seuraa että itsekseen oloa. Tarkkaile millaisissa tilanteissa kanssakäyminen antaa tai ottaa voimia. Hyvä seura todennäköisesti rentouttaa ja inspiroi. Verkostoituminen kuuluu johtajan työhön, mutta millaisessa verkostossa koet suorituskykysi lisääntyvän, mikä taas tuntuu väsyttävältä ajan hukalta? Tärkeä sosiaalinen voimavara saattaa olla mentori, vertaistuki, läheinen ihminen tai lemmikkieläin. Sen sijaan moni kertoo karsineensa turhia kissanristiäisiä ja negatiivista seuraa.

Hyvä suunnittelu lisää kollektiivista suorituskykyä

Johtajat ja esihenkilöstö vaikuttavat omilla valinnoillaan merkittävästi muiden työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Johtaja toimii esimerkkinä muille, halusipa hän sitä tai ei. Oman työn suunnittelu on yksi hyvä tapa edistää omaa ja muiden jaksamista. Suunnittelemattomuus johtaa helposti reagoivaan työtapaan ja hallinnan tunteen katoamiseen. Hyvä suunnittelu rauhoittaa työilmapiiriä.

Hyvin suunniteltu työ voi tarkoittaa selkeitä pelisääntöjä, töiden rytmittämistä ja rajaamista sekä toimivia to do -listoja. Ehkä teillä on jo rauhoitettu aikaa keskittyneelle työlle ja palautumishetkille. Työmäärä ei aina ole kohtuullinen, mutta suunnittelu parantaa fokusta ja tehokkuutta.

Johtajan vastuu on ajoittain melkoinen taakka kantaa. Jokainen yksilö, myös johtaja ja esihenkilö, tarvitsee arvostavia, kannustavia ja reiluja työkavereita. Me-henkisessä joukossa jaksetaan ja ehditään enemmän.

Mikäli organisaatiossasi on tarvetta valmennukselle etäjohtajan jaksamisen ja suorituskyvyn varmistamiseksi, ota yhteyttä!

Tutustu tekstin kirjoittajaan

Pirkko Tavaila

Pirkko on johtamisen ja tiimityön kehittäjä ja menestyksekkään yrityskulttuurin edistäjä, jolla on vuosien kokemus kansainvälisessä ympäristössä toimivien asiantuntijoiden ja johtajien valmentamisesta. 30 vuoden liiketoimintaosaaminen eri toimialoilta ja erilaisista tehtävistä yhdistettynä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osaamiseen tekee Pirkosta todellisen modernin työelämän kehittäjän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.