Joidenkin kanssa on poikkeuksellisen hienoa tehdä töitä; fiilis on hyvä, energiaa riittää ja tulosta syntyy. Sitten on niitä, joiden kanssa yhteistyö tuntuu aina takkuavan. Ääriesimerkkinä henkilö jonka kanssa harva haluaa lounastaa, saati työskennellä, sillä hänet tunnetaan hallitsemattomista tunteenpurkauksista tai muusta häiritsevästä työkäyttäytymisestä.
Koska tunteet ovat läsnä kaiken aikaa ja ne vaikuttavat oppimiseen ja työn tuloksiin, tunneälykästä käyttäytymistä halutaan tutkia ja edistää kouluissa ja työpaikoilla. Tunneälykkyyttä ja sen merkitystä koulu- ja työyhteisöissä on tutkittu 1990-luvulta lähtien mm. Yalen yliopistossa. Suuren yleisön tietoisuuteen tunneälykkyyden nosti psykologi Daniel Golemanin kirjallaan Emotional Intelligence (1995), joka on käännetty 40 kielelle.
Tunteet tulevat ja menevät, mutta jokin tunne on aina päällä. Oman sekä muiden työhyvinvoinnin takaamiseksi on tärkeätä oppia ohjaamaan tunteitaan, koska muuten ne ohjaavat meitä pahimmillaan katastrofaalisin seurauksin. Esimerkiksi viha on arvokas tunne eloonjäämisen kannalta, mutta sen valtaan joutuminen Teams-palaverissa voi torpata yhteistyön. Vaikeiden tunteiden osalta olemme kaikki samassa veneessä: epämieluisia tunteita ei kukaan halua kokea, vaikka tiedämme että ne kuuluvat elämään. Jokaiselle on varmasti myös tuttua tunnekuohun jälkeinen katumus, joka johtuu omista harkitsemattomista sanoista ja teoista. Tunteisiin vaikuttaminen on onneksi taito, jota voi kehittää ja tunnetaitojen kasvaessa myös morkkikset vähenevät.
Satsaa myönteiseen tunneilmastoon
Myönteiseen tunneilmastoon on järkevää satsata, koska tunteet vaikuttavat suoraan suorituskykyyn, sosiaalisiin kohtaamisiin ja ennen pitkää myös terveyteen. Neurotieteilijät ovat osoittaneet, että miellyttävät tunteet tekevät meistä laajakatseisia, luovia, oppivaisia ja pitkäjänteisiä. Hyvässä tunnetilassa aivojen otsalohko on aktiivinen eli kykenemme työskentelemään loogisesti, objektiivisesti ja suunnitelmallisesti. Aivojen eri osat keskustelevat keskenään ja maltti säilyy. Paniikkitilanteessa (kuvitellussa tai todellisessa) tilanne on päinvastainen. Silloin ollaan kapeakatseisia, keskitytään selviytymiseen ja reagoidaan herkästi. Mitä sitten on tehtävissä, jos tunteet läikkyvät yli työtilanteessa?
Tunnemyrskyssä on viisainta ottaa aikalisä, ei lähettää sähköpostiviestejä eikä tarttua luuriin. Tunteet käyvät jatkuvaa vuoropuhelua hermoston kanssa ja hormonien kautta tunteet vaikuttavat kehon kemialliseen koostumukseen. Tunteet ovat siis kehon ja aivojen näkökulmasta hyvin todellisia. Tunteet ovat kokijalleen täyttä totta, eikä niiden kieltäminen auta. Tunnemyrskyn iskiessä, ja mielen laatiessa kauhuskenaarioita, on tärkeintä kyetä painamaan hermoston jarrua.
- hengittele itsesi rauhallisemmaksi
- yritä ymmärtää miksi hermostuin
- jos mahdollista, pyri rauhoittamaan itsesi sisäisellä puheella, kuten: ”Olen turvassa / Ehkä nyt sattui väärinymmärrys. / Kaikki selviää. / Tämä menee ohi.”
Tämän jälkeen huomio ohjataan viisaimpaan mahdolliseen, tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Tartu siihen mihin voit vaikuttaa tai mitä voit kontrolloida. Kieltäydy vaahtoamasta asioista, joihin et voi vaikuttaa.
Huomiokyky on lihas, jota nyt treenataan
Tunneälykkyys ilmenee ensinnäkin kykynä huomata oma sisäinen tila eli tunnistaa mitä tuntee ja mikä mahtaa olla syy kyseiseen tunteeseen. Objektiivisuus antaa etäisyyttä ja auttaa hillitsemään ylilyönnit. Sisällä kuohuu, mutta työkyky säilyy.
Toiseksi työpaikalla tarvitaan kykyä huomata työkaverin sisäinen tila. Sanavalinnat, eleet, ilmeet, äänenpainot ja asento auttavat huomaamaan millä mielellä toinen on. Empatiakyvyn kehittyessä opimme kohtaamaan työkaverin tiedollisella tasolla (ymmärrän mitä ajattelet), emotionaalisella tasolla (ymmärrän mitä tunnet) ja myötätuntoisesti (haluan auttaa sinua eteenpäin).
Kolmanneksi, jotta hankalista tilanteista päästään ketterästi eteenpäin, on tärkeätä osata fokusoida ulospäin eli huomata asioiden ulkoinen tila ja tiedostaa esim. toimintaympäristön äkillinen muutos. Huomion vieminen uusiin mahdollisuuksiin ja rakentavaan toimintaan parantaa tunnetilaa. Hallinnan tunne lisää motivaatiota ja antaa voimaa.
Tunneäly menestyksen valttikortti
Tunneälykkyys tai sen puute vaikuttaa onnistumisiin kaikilla organisaatiotasoilla ja johtajisto näyttää tässäkin esimerkkiä muille. Tutkimuspsykologi Marc Brackett listasi luennollaan, että enemmän tunneälykkyyttä ilmentävät esihenkilöt ja johtajat ovat
- herkempiä, empaattisempia ja ilmaisultaan taitavampia,
- saavat johdettaviltaan parempia arvioita tehokkuudesta,
- tienaavat enemmän,
- suoriutuvat arviointien mukaan paremmin.
Tunneälykkäämmät tiimit puolestaan
- kokevat nopeammin yhteenkuuluvuutta,
- suoriutuvat tehokkaammin ja lyhyemmässä ajassa,
- ovat tyytyväisempiä tiimin sisäiseen kommunikaatioon,
- saavat enemmän sosiaalista tukea muilta tiimin jäseniltä.
Moni unelmatiimissä työskennellyt onkin todennut: ”Tekisin mitä vain, jotta voisin viedä tämän työkaverin / tiimin mukanani uuteen työpaikkaan.”
Kaksi harjoitusta huomiokyvyn parantamiseksi
Montako eilisen päivän aikana kokemaasi tunnetta muistat? Kirjoita ne paperille nopeasti. Opetushallituksen listalta löytyy 104 tunnesanaa, mutta tunnistamme niitä itsessämme niukasti ja keskitymme usein epämiellyttäviin tunteisiin. Kiinnitä jatkossa erityisesti huomiota niihin tunteisiin, jotka saavat sinut hyvään vireeseen.
Hengitys on rauhoittumisen avain, joten tässä aikuisellekin helppo hengitysharjoitus, jota on hyödynnetty esim. kaoottisissa luokkatilanteissa: Käy selinmakuulle ja laita vatsan päälle pieni tyyny tai pehmolelu. Seuraa, kun se liikkuu ylös ja alas hengityksen mukana.
Tutustu tekstin kirjoittajaan
Pirkko Tavaila
Pirkko on johtamisen ja tiimityön kehittäjä ja menestyksekkään yrityskulttuurin edistäjä, jolla on vuosien kokemus kansainvälisessä ympäristössä toimivien asiantuntijoiden ja johtajien valmentamisesta. 30 vuoden liiketoimintaosaaminen eri toimialoilta ja erilaisista tehtävistä yhdistettynä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osaamiseen tekee Pirkosta todellisen modernin työelämän kehittäjän.
- Puh: 040 195 5424
- pirkko.tavaila@timanttia.fi