Pikkuhiljaa ihmiset palaavat kesälomalaitumiltaan arkisen aherruksen ääreen. Kevään pakkoetätyöjakson jälkeen osa meistä ei avaakaan aamulla läppäriä kotikonttorissa, vaan laittaa kellon herättämään aikaisemmin ja taittaa työmatkan viettääkseen pitkästä aikaa työpäivänsä toimistolla. Toiset riemunkiljahdusten saattelemana, toiset suupielet maata viistäen.
Sosiaaliset ja ihmiskontakteja rakastavat työkaverimme innostuvat sosiaalisuusvajeessaan kyselemään kuulumiset aina maaliskuusta saakka ja kahvitauot venyvät vähintäänkin lounaan mittaisiksi. Yksinäisyyden tuska ja ahdistus ja omien seinien päälle kaatuminen ovat tiessään. Kotikonttorin rauhassa supertehokkaaksi paljastunut työkaveri puolestaan kuulee korvissaan jatkuvasti järkyttävän kakofonian. Työ keskeytyy alituiseen, koska pää tekee automaattisen nostorefleksin, kun silmä havaitsee jotain liikettä ympärillään. Stressikäyrä alkaa kohoamaan ja tuntuu, että työpäivän tunnit valuvat sormien läpi.
Jatkossa enemmän etänä
Avotakan kolumnissa paalutettiin kesällä: ”Yksi asia on varma: kukaan ei haluaisi enää palata avokonttoriin.” Kysyin tätä asiaa somekanavissani ja yllättäen vastaajat olivat yli 90% sitä mieltä, että eivät haluaisi työskennellä avokonttorissa. Osa heistä kuitenkin tarkensi, että kaipaa työyhteisön vapaamuotoista kanssakäymistä sekä kommunikoinnin helppoutta, mutta silti halusivat rauhallisen oman työympäristön. Ylen teettämän kyselyn pohjalta puolestaan yli puolet vastasi tekevänsä jatkossa enemmän etätöitä, mutta vastaavasti saman verran palasi mielellään toimistolle.
Kuten nuo vastauksetkin osoittivat, niin kumpikaan äärilaita etätyön ja konttorin välillä ei ole ehkä se ideaalein vaihtoehto. Sen sijaan on löydettävä toimiva etätyömalli, joka sallii työn tekemisen etänä, mutta tarvittaessa myös konttorilla henkilökohtaiset ja tiimin vaatimukset huomioiden.
Johtaja uuden edessä
Tämä asettaa johtamiselle jälleen uudet haasteet. Kun etätyöhön syöksymisen myötä otettiin uusia viestintäkanavia ja pelisääntöjä käyttöön, nyt osan palatessa konttorille ja osan jäädessä etätöihin olemmekin uuden edessä. Miten siirrämme kahvihuonekeskustelujen hiljaisen informaation myös niille, jotka ovat etänä? Unohdetaanko virtuaalikahvit kokonaan, koska nyt on mahdollisuus kokoontua oikeasti saman pöydän ääreen? Pitääkö palaveriin tulla jatkossa fyysisesti paikalle?
Kun on pakko, ihminen saa asiat onnistumaan. Niin vain moni sellainenkin työ on saatu hoidettua etänä, mitä ei aiemmin voitu edes kuvitella. Etäisyyden tuomaksi suurimmaksi haasteeksi paljastuukin yleensä työyhteisön yhteisöllisyyden ja me-hengen luominen ja ylläpitäminen. Siispä tee johtajana viisaita valintoja. Kokoa ihmiset yhteen silloin, kun on tarpeen tutustua toisiin, käsitellä vaikeita asioita, innovoida uutta – ja pitää hauskaa! Viimeistään nyt, meistä jokainen arvostaa kohtaamisia aivan eri tavoin kuin aikaisemmin.
Tiimin unelmatyöympäristö
Anna aikaa tiimin jäsenille ja kuuntele. Kysy, millainen on sinun unelmatyöympäristösi. Sopikaa yhdessä teidän tiimin ja sen jäsenten kannalta optimaalisin kokonaisuus etätyökäytäntöjä ja tiimin yhteisiä pelisääntöjä. Mitkä ovat niitä asioita, joista teidän yhdessä pitää sopia, jotta tiimi toimii? Milloin te haluatte, että kaikki ovat koolla ja työkaveri lähellä? Voit jo kuulla työhyvinvoinnin ja tulosten kasvavan kohisten.
Olittepa sitten yhtä aikaa toimistolla tai etänä tahoillanne, johda jokaista samanarvoisesti. Sosiaalisen tuen merkitys korostuu erityisesti etätyössä. Muista siis merkitä kalenteriisi ajat työasioiden lisäksi vapaamuotoiselle keskustelulle myös niiden kanssa, joiden kanssa et tapaa höyryävän kahvikupin ääressä turisten niitä näitä.
Lue lisää aiheesta:
Miten parantaa kokouksia, joissa on etäosallistujia?
Miten lisätä kohtaamisen tuntua etätiimissä?
Tutustu kirjoittajaan
Sanna-Riikka Valtonen
Sanna-Riikka on johtamisen ja tiimityön supernainen, jolla on yli 10 vuoden kokemus johtamisesta vähittäiskaupassa sekä työskentelystä kansainvälisessä tiimissä. Sanna-Riikalla on vahva liiketoimintaosaaminen yhdistettynä valmennuskokemukseen niin johtajuus-, vuorovaikutus- kuin myyntitaidoissakin. Erityisosaamisalueena vuorotyön johtaminen.