“Työpäivä ei enää lopu.” Näin voisi tiivistää Microsoftin tuoreen Work Trend Index -raportin (2025) keskeisen havainnon. Johtajat ja asiantuntijat ympäri maailmaa elävät “äärettömän työpäivän” aikakautta – työ venyy varhaisiin aamuihin, iltoihin ja viikonloppuihin.
Raportin mukaan:
- 40 % työntekijöistä tarkistaa sähköpostinsa ennen klo 6 aamulla.
- 50 % kokouksista pidetään klo 9–11 ja 13–15, vaikka moni kokee, että nämä ovat parhaat aikaikkunat tehdä keskittymistä vaativaa työtä.
- Työntekijä saa keskimäärin 117 sähköpostia ja 153 Teams-viestiä päivässä.
- Keskeytys tulee noin kahden minuutin välein – mikä tarkoittaa satoja mikrohäiriöitä päivässä.
Johtajan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että fokus katoaa, palautuminen jää vajaaksi ja strateginen ajattelu jää operatiivisen tulvan alle. Johtajan työssä olennainen kokonaiskuvan arviointi ja suunnan näyttäminen tekevät tilaa suorittamiselle.
Huipputerän katoamiseen on looginen selitys: aivot sakkaavat kohtuuttomissa työolosuhteissa.
Tilapäinen stressi kuuluu kuvaan, kun tavoitteet ovat kovat ja vastuu suuri. Ihminen kestää mainiosti tiukkoja spurtteja. Samalla on kuitenkin hyväksyttävä, että taukoamaton paahtaminen on kestämätöntä sekä henkisesti että fyysisesti.
Miten “ääretön työpäivä” syntyy?
Kyse ei ole yksittäisten ihmisten heikosta ajanhallinnasta. “Ääretön työpäivä” on työn rakenteista ja järjestelmistä kumpuava ongelma:
- Työkalut (sähköposti, viestintäsovellukset, kalenterit) tekevät työstä jatkuvasti saavutettavaa.
- Kulttuurisesti arvostetaan “aina saatavilla” -asennetta.
- Aikavyöhykkeet ja hybridityö venyttävät aikarajoja.
- Johtajilla on harvoin kalenterissa suoja-aikaa ajattelulle tai palautumiselle.
Lopputulos: työpäivä ei lopu, vaan valuu ajallisesti laajalle – eikä työpäivä enää käynnisty keskittymällä tärkeimpään.
Johtajan suorituskyky syntyy ajan viisaasta käytöstä, ei paahtamisesta
Johtamisen ydintehtävä on suunnata, ei suorittaa. Silti monen johtajan kalenteri on täynnä reagointia, viestejä ja kokouksia, ei ajattelua tai priorisointia.
Tutkimusten mukaan jopa 40 % johtajien kokous- ja hallinnollisesta ajasta on tehotonta (PwC CEO Survey 2024). Kun tämä yhdistetään “äärettömän työpäivän” rytmiin, tulos on väistämätön: johtajan suorituskyky heikkenee, vaikka kalenteri näyttää täyteen buukatulta.
Kolme keinoa katkaista ääretön työpäivä
Äärettömän työpäivän ongelmaa voi lähteä ratkaisemaan seuraavin keinoin:
1. Suojaa keskittymisaika kuin strateginen investointi
Sitä ei ole, jollei se ole kalenterissa. Kalenteriin on merkittävä fokusointiaika samalla painoarvolla kuin hallituksen kokous. Parhaat johtajat eivät jätä keskittynyttä aikaa sattuman varaan – he varaavat sen tietoisesti.
2. Palauta raja työn ja vapaa-ajan välille
Selkeä aikaraja ei ole heikkoutta vaan johtajuusteko. Yksi Microsoftin raportin havainto oli, että työntekijät, jotka sulkevat sähköpostin klo 18 mennessä, kokevat 25 % vähemmän uupumusta ja enemmän luovuutta seuraavana päivänä.
3. Johda näkyvästi omaa rytmiäsi
Johtajan omat valinnat ovat kulttuurin mittapuu! Kun johtaja näyttää esimerkkiä – esimerkiksi ei lähetä viestejä iltaisin, pitää palautumisajan kalenterissa ja keskustelee ajankäytön pelisäännöistä avoimesti – se antaa luvan myös muille tehdä samoin.
Tulevaisuuden johtajuus on rytmin hallintaa
Tekoäly ja automaatio voivat vapauttaa aikaa, mutta vain jos ne valjastetaan tietoisesti ihmisen rytmin tueksi, ei sen rikkomiseksi. Tulevaisuuden johtajan tärkein supervoima ei olekaan tehokkuus, vaan rytmin hallinta – kyky johtaa omaa ja organisaation energiaa, ei vain kalenteria.
Ääretön työpäivä ei ole väistämätön – se syntyy päivittäisistä mikrovalinnoista. Kun johtajat tiedostavat inhimillisen suorituskyvyn rajallisuuden, he uskaltavat vetää terveitä rajoja ja luoda palautumista sekä keskittymistä tukevia käytäntöjä. Seurauksena suorituskyky nousee, stressi laskee ja työn merkityksellisyys kasvaa.