Yhteisöllisyys on kahvihetkiä moniulotteisempi juttu

Yhteisöllisyys on noussut tärkeäksi teemaksi osana etätyötä viimeisen puolentoista vuoden aikana. Reilun puolen vuoden jakso täysetätyössä havahdutti monet huomaamaan, että yhteisöllisyys oli alkanut kärsiä. Näin ei tokikaan käynyt kaikissa paikoissa, vaan kuulimme valmennuksissa osallistujilta, että tiimin yhteisöllisyys oli ehkä etätyön myötä jopa parantunut, mutta muuhun organisaatioon päin taas heikentynyt. Toiset kokivat, ettei yhteenkuuluuvuudelle ollut käynyt mitenkään, hommat jatkuivat ihan kuten ennenkin – ei vain toimistolla. Ja toiset odottivat, että yhteistyö muiden kanssa jatkuu sitten, kun palataan toimistolle. Siihen asti mennään omassa kuplassa kotitoimistolla.

Yhteisöllisyys ei ole kärsinyt joka paikassa

Organisaatioissa on siis ollut hyvin vaihtelevia kokemuksia siitä, miten yhteenkuuluvuuden käy etätyön myötä. Asia on sikäli mielenkiintoinen, että aina kun puhutaan yhteisöllisyydestä, nostetaan esille ne työpaikan kahvihetket. Kuitenkin lukuisissa keskusteluissa tässä parin vuoden aikana on noussut esille monenlaisia tilanteita, jotka kuvaavat paljon paremmin sitä, mistä yhteisöllisyydessä on kyse.

Toiset nostavat tärkeäksi sen, miten työpalavereissa ja keskusteluryhmissä on tärkeää voida jakaa myös vapaamuotoisia asioista. Kertoa viikonlopun tapahtumista, vaihtaa ajatuksia yhteisestä harrastuksesta, jakaa ilon aiheita ja onnistumisia työstään tai ilahduttaa muita hauskoilla meemeillä ja videoilla.

Toiset eivät taas kiinnostu tästä epävirallisesta vuorovaikutuksesta lainkaan. He keskittyvät työssään täysillä asiaan ja suhtautuvat työhönsä intohimolla ja ylpeydellä. Heille yhteenkuuluvuuden kokemus saattaa syntyä siitä, että he kokevat olevansa arvostettuja omassa työyhteisössään, kokevat voivansa tuoda tiimiin jotain arvokasta omalla työpanoksellaan ja toisaalta kokevat yhteistyön arvokkaana muiden kanssa. He oppivat mielellään muilta ja osaaminen lisääntyy yhdessä tekemällä.

Mitä yhteisöllisyyden säilyminen etätyössä vaatii?

Todellinen sitoutuminen tapahtuu yhdistelmästä useita tekijöitä. Tarvitaan luottamuksellisia vuorovaikutussuhteita ja kokemusta arvostuksesta. Tärkeää on myös koettu tiimin ja lähijohtajan tuki. Tutkittaessa virtuaalisia tiimejä on todettu etäisyyden tekevän luottamuksesta häilyvämpää. On siis hyvä pitää mielessä, että jos työ on hyvin yksinäistä, yhteydenpitoa on vähän ja palavereissakin kaikilla on kamerat kiinni, ei luottamukselliset välit työkavereiden kanssa pysy itsestään yllä. Ja se väistämättä rapauttaa yhteisöllisyyden.

Yhteisöllisyyden säilymisen ytimessä on sujuva yhteistyö. Asioiden hoituminen on tärkeä osa sitä, ja moni organisaatio onkin huomannut etätyöaikana, että asiat tosiaan hoituvat, vaikka ihmiset tekevät työnsä kotona. Tärkeä osa sujuvaa yhteistyötä on kuitenkin myös auttaminen, yhdessä ajattelu, yhteiset onnistumiset ja koettu keskinäinen tuki. Mahdollisuus jakaa työhön liittyviä ajatuksia ja myös ne spontaanit juttuhetket työhön liittyvistä kysymyksistä. Nyt viimeistään pitäisi herätä siihen, että juttuhetkiä varten ei tarvitse mennä toimistolle, vaan niihin tarvitaan selkeitä käytäntöjä ja prosesseja. Hybridityöhön siirryttäessä on edelleen tärkeää, että meillä on näitä prosesseja, sillä työ muuttuu väistämättä monipaikkaisemmaksi. Tutkimuksissa on nimittäin todettu, että myös lähitiimit hyötyvät näiden prosessien olemassa olosta. En väitä, etteikö yhteisiä tapaamisia tarvittaisi – tottakai tarvitaan – ja parhaimmillaan ne lisäävät läheisyyden tunnetta työkavereiden välillä ja edistävät yhteenkuuluvuuden kokemusta entisestään. Mutta lähitapaamisia enemmän tarvitsemme työhön enemmän mietittyjä käytäntöjä.

Jokaisen tulee ymmärtää etäisyyden vaikutukset

Virtuaalisten tiimien tutkimuksissa on siis tunnistettu, että sujuvaan yhteistyöhön tarvitaan sekä työn sujumiseen liittyviä käytäntöjä että vapaamuotoiseen vuorovaikutukseen liittyviä käytäntöjä. Mitä enemmän etäisyyttä, sitä kriittisempiä nuo ensimmäiset ovat. Kyse on siis muun muassa siitä, miten varmistetaan työn koordinointi, avun tarjoaminen ja avun pyytäminen, työkuorman tasainen jakautuminen ja jokaisen täysipainoinen osallistuminen. Millaisia käytäntöjä teillä löytyy näihin? Keskeistä monipaikkaisessa työssä on myös selkeyden lisääminen. Siihen kannattaa hyöydyntää niitä sovelluksia ja järjestelmiä ja sitä digitaalista työympäristöä, joka teillä on jo käytössä. Pienillä asioilla voidaan saada merkittävästi läpinäkyvämmäksi työn kulku ja asioiden eteneminen työyhteisössä.

Yhteisöllisyys ei ole siis irrallinen juttu, joka saadaan kuntoon, kun istutaan toimistolla kahvilla tai korvaamalla oikean elämän kahvihetket etäkahveilla. Kyse on niin paljon muustakin. Erittäin tärkeänä tutkijat näkivät myös sen, että jokainen työyhteisössä ymmärtää etäisyyden vaikutukset ja haluaa saada yhteistyön toimimaan etsimällä ratkaisuja haasteisiin. Kun organisaatio on kypsä monipaikkaiseen työhön, ei etäisyys aiheuta enää merkittäviä haasteita yhteisöllisyydelle ja tulokselliselle yhteistyölle.

Keväällä 2021 tekemämme etä- ja monipaikkatyön kysely kartoitti suomalaisen työelämän tilaa. Monipuolisesti eri toimialoja edustava yli 600 henkilön vastaajajoukko nosti esille muun muassa sen, että etä- ja monipaikkatyön käytäntöjä ei kehitetä työpaikoilla riittävästi. Sekin kertoo oman viestinsä siitä, että paljon on vielä tekemistä, että suomalainen työelämä on laajamittaisesti valmis hybridityöhön. Käytäntöjen ja prosessien lisäksi etä- ja hybridityössä onnistuminen on kiinni myös yksilöiden taidoista ja osaamisesta. Tätä osaamista kannattaakin aktiivisesti kehittää, niin johtamistehtävää hoitavien kuin tiiminjäsentenkin osalta.

Autamme organisaatioita tunnistamaan etä- ja monipaikkatyön kypsyystasonsa sekä kehittämistä vaativat asiat. Olemme auttaneet tiimejä kehittämään käytäntöjä ja prosesseja sujuvampaan monipaikkatyöhön. Ota yhteyttä, jos haluat keskustella aiheesta tarkemmin.

Tutustu tekstin kirjoittajaan

Ulla Vilkman

Monipaikkaisen työn asiantuntija ja konsultti, toimitusjohtaja, perustajaosakas

  • Valmentaa johtoryhmiä ja esihenkilöitä monipaikkaisessa työssä menestymiseen sekä kehittää tiimejä ja yksilöitä moderniin työhön
  • Yli 10 vuoden kokemus johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisestä niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla
  • Etäjohtaminen – Tulosta joustavalla työllä sekä Etätyö ulkomailla – Unelmasta todeksi -kirjojen kirjoittaja
  • Supervoima: Etäjohtamisen ja monipaikkaisen työn kehittämisen uranuurtaja

Valmennuskielet:

englanti, suomi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *