Tavoitteet osaksi etätiimin arkea
On jälleen se aika vuodesta, kun itse kukin suuntaa ajatuksensa tulevaan vuoteen ja miettii mitä siltä haluaa. Tehdään uudenvuoden lupauksia ja asetetaan itselle tavoitteita. Samat ajatukset pyörivät myös yritysjohtajien ja esihenkilöiden päässä. Miten lähdemme liikkeelle ja saamme tehtyä uudesta vuodesta paremman kuin edellisestä? Kuinka viemme tavoitteet osaksi tiimiemme arkea ja miten saamme heidät sitoutumaan niihin – erityisesti nyt, kun tiimit toimivat hyvin pitkälti hajautetusti etätöissä?
Tavoitteet ohjaavat toimintaa
Tavoitteet ovat yksi itseohjautuvuuden perusedellytyksistä. Jotta voimme toimia, meidän tulee tietää mitä meiltä odotetaan. Kiivaassa työtahdissa ja suurten työkuormien kaatuessa päälle kirkas päämäärä ja selkeät tavoitteet helpottavat työtehtävien priorisointia. Painetilanteessa kannattaa esittää itselle yksinkertainen kysymys: ”Viekö tämä tekeminen meitä kohti haluttua päämäärää?”. Mikäli vastaus on ei, siirrä tehtävä sivuun ja palaa siihen tarvittaessa myöhemmin tai unohda se kokonaan.
Mikäli vastaus on kyllä, mieti kuinka tehtävä toteutetaan. Selkeät tavoitteet helpottavat myös oman työpäivän suunnittelua. Päivälle kannattaa miettiä 1-3 päätavoitetta, jotka tulisi vähintään saada tehtyä päivän aikana. Viikkotavoitteet puolestaan voi jaksottaa viikon eri päiville ja selkeä vuosisuunnittelu auttaa hahmottamaan kokonaisuuden.
Kuka tekee, mitä tekee ja mihin mennessä?
Tavoitteiden asettamisessa on tärkeää sitoa ne myös aikaan. Mihin mennessä mitäkin tulee olla tehtynä, jotta tavoite on realistisesti saavutettavissa. Pitkän aikavälin tavoite on hyvä pilkkoa pienempiin lyhyen aikavälin tavoitteisiin. Jos tavoitteenasi on juosta kesällä puolimaraton, tulee sinun suunnitella, millaista treeniä tarvitset kuukausi- ja viikkotasolla alkuvuoden aikana. Jos tavoitteena on kasvattaa yrityksen myyntiä, mieti esimerkiksi montako asiakaskontaktia tulisi viikon aikana keskimäärin olla. Tiimin yhteisten tavoitteiden osalta on tärkeää selkiyttää jokaisen rooli ja tehtävänkuva – mikä on minun roolini tässä tiimissä tämän tavoitteen saavuttamiseksi?
Me-henki syntyy yhteisistä tavoitteista
Pohdipa hetki sitä, mistä sinun mielestäsi hyvä me-henki syntyy? Mukavista työkavereista ja yhdessäolosta totta kai, mutta yksi yleisimmistä vastauksista on yhteiset tavoitteet, joita kohti mennään yhdessä tiiminä. Onnistumisista iloitaan ja haasteiden edessä tsempataan porukalla toisiamme. Sama ilmiö toteutuu esimerkiksi erilaisissa elämäntaparemonttivalmennuksissa, joissa osallistujilla on yhteinen tavoite eli tehdä muutos elämässään. Tämän lisäksi jokaisella on omat henkilökohtaiset tavoitteet, haasteita matkan varrella sekä ilon ja onnen hetkiä onnistumisten myötä. Valmennuksen päättyessä huomataankin, että yksi parhaimmista asioista oli se yhteinen tsemppi ja yhteisö, joka muodostui matkalla kohti tavoitteita. Työyhteisössä tiimin osallistaminen tavoitteiden asettamisessa sekä yhteinen suunnittelu ja ideointi konkreettisten toimenpiteiden osalta nostaa yhteisöllisyyden tunnetta entisestään ja sitouttaa tiimin lujemmin tavoitteisiin.
Motivoivat tavoitteet
Tavoitteet menettävät merkityksensä heti kättelyssä, mikäli ne koetaan mahdottomiksi saavuttaa. Usein tavoitteet annetaan ylhäältä käsin. Mikäli ne on vielä laadittu sellaisten henkilöiden toimesta, jotka eivät ymmärrä työn luonnetta, mennään helposti metsään. Vaikka tavoitteiden asettamisen prosessissa voi kestääkin kauemmin osallistettaessa henkilöstöä mukaan, on todennäköisempää, että tavoitteista tulee aidosti kannustavia.
Tavoitteiden asettamisessa voi käyttää yksinkertaista SMART-mallia, jossa tavoitteet ovat selkeästi määritelty (S), mitattavissa olevia (M), aikaan sidottuja (A), realistisia (R) ja tavoittelemisen arvoisia (T). Kun pääsemme itse vaikuttamaan tavoitteisiin, sitoudumme niihin paremmin ja tällöin ne myös motivoivat enemmän. Tavoitteisiin motivoitumista lisää myös se, kun edistymisestä saa palautetta, tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan ja esihenkilöt sekä tiimi tukee niiden saavuttamisessa.
Pilvilinnoista konkreettiseen toimintaan
Me olemme usein hyviä asettamaan tavoitteita, mutta jäämme liian yleiselle tasolle, jolloin tavoite jää leijumaan ilmaan, emmekä saa siitä kiinni. Haluamme esimerkiksi parantaa hyvinvointiamme nukkumalla enemmän tai vähentää sosiaalisen median käyttöä. Tai vastaavasti haluamme enemmän myyntiä tai paremman tiimihengen. Hienoja tavoitteita kaikki, mutta toteutuakseen nämä tavoitteet vaativat rinnalleen vielä tavoitteet niiden toteuttamiseen.
Tavoitteet voidaankin jakaa edellä mainittuihin tulostavoitteisiin, joiden toteutukseen tarvitaan toimintatavoitteita. Menen nukkumaan joka ilta viimeistään klo 23. Laitan pois some-sovellusten ilmoitukset, jotta en harhaudu jatkuvasti selaamaan niitä. Kasvatamme myyntiä kouluttamalla henkilöstöämme vuoden aikana. Annamme aikaa vapaamuotoiselle kuulumisten vaihdolle viikkopalavereiden yhteydessä. Yksinkertaisimmillaan prosessi lähtee yrityksen strategiasta ja vuosittaisista tavoitteista, jotka on viety kunkin tiimin ja henkilön tasolle konkreettisiksi tekemisiksi.
Ja nyt, kun sinä siellä Minä Itse Oy:n toimitusjohtajana teet uudenvuoden lupauksiasi, älä vain listaa ylätason ”olisipa kiva saavuttaa tämä” -juttuja, vaan mieti tänä vuonna pykälää pidemmälle. Mitä sinä teet joka kuukausi, joka viikko tai joka päivä, jotta saavutat itsellesi asettamasi tavoitteet?
Tutustu tekstin kirjoittajaan
Sanna-Riikka Valtonen
Sanna-Riikka on johtamisen ja tiimityön supernainen, jolla on yli 10 vuoden kokemus johtamisesta vähittäiskaupassa sekä työskentelystä kansainvälisessä tiimissä. Sanna-Riikalla on vahva liiketoimintaosaaminen yhdistettynä valmennuskokemukseen niin johtajuus-, vuorovaikutus- kuin myyntitaidoissakin. Erityisosaamisalueena vuorotyön johtaminen.