Työhyvinvointi etä- ja hybridityössä

Hyvinvointiparit osana varhaisen tuen mallia

Etä- ja hybridityön yksi keskeisimmistä huolista on tiedon puute siitä, miten työkaverimme oikeasti voivat. Onko heillä kaikki hyvin? Tarvitseeko kollega tukea? Työhön liittyviä virtuaalipalavereita voi olla päivässä montakin, mutta silti ei synny tilanteita, joissa kuulumisia vaihdetaan pintaa syvemmin. Virtuaalisessa työympäristössä emme välttämättä pääse aistimaan kollegan mielentilaa tai sen muutosta – esimerkiksi elekielen ja käyttäytymisen perusteella. Äänensävy ja kirjoitetun tekstin nyanssit voivat vilkkaassa virtuaalidialogissa jopa johtaa väärin tulkintoihin. Etäisyys myös luo kynnystä asioiden esiin ottamiselle – ehkä iloiset asiat jäävät jakamatta, kun ikävät jutut jäävät hampaankoloon. Häiritsenkö? Onko huoleni liian pieni murehdittavaksi yhdessä? Nämä kysymykset ovat tuttuja etä- ja monipaikkaisessa työssä.

Kasvokkaiset kohtaamiset eivät takaa dialogin laatua

Vaikka perinteisessä toimistotyössä syntyy enemmän spontaaneja kohtaamisia ja keskustelua, kasvokkaiset tapaamiset eivät vielä takaa dialogin laatua. Pandemian aikaisen laajan etätyön aikana opimme, että kahdenkeskinen vuorovaikutus voi jopa parantua etätyössä. Moni etätyöläinen koki, että esimerkiksi dialogi esihenkilön kanssa oli yksityisempää ja säännöllisempää, kun sitä ei toteutettu ohimennen toimiston vilinässä, vaan kahden kesken. Ei siis näyttänyt olevan väliä, tapahtuiko yhteydenpito kasvotusten vai etänä.

Kasvokkaisia kohtaamisia tärkeämpää on keskustelulle järjestetty hetki kiireenkin keskellä. Mielen päällä olevat asiat ja huolet eivät aivoissamme ole ohjelmoitu siten, että niistä puhutaan vain tiettynä aikana viikosta, kun kalenterissa on varattuna keskusteluaika esihenkilön kanssa. On tärkeää, että kuulumisia kysellään ohimennen työasioiden kyljessä. Näissäkään tilanteessa ei saisi syntyä kiireen tuntua, vaan aikaa on myös varattava vastauksen kuuntelemiseen.

Varhaisen tuen mallin vahvistaminen etä- ja hybridityössä

Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus reagoida, kun havaitsee työkaverin tuen tarpeen. Työkaveri voi itse tarjota tukea tai kertoa huolestaan esihenkilölle tai esimerkiksi HR:lle. Etä- ja hybridityön jatkuessa on hyvä päivittää edellytyksiä varhaisen tuen toteutumiselle. Säännöllisellä dialogilla ja kuuntelulla on tietysti erityisen tärkeä rooli. Jos kasvokkaiset kohtaamiset onnistuu, voi pohtia, miten järjestää ne vapaamuotoisesti, kahvikupposen ääressä tai kävelylenkillä. Rento ilmapiiri edesauttaa luottamuksen syntymistä ja vaikeidenkin asioiden esiin ottamista.

Säännölliset kahdenkeskeiset keskustelut myös työkaverien välillä

Varsinkin isojen organisaatioiden esihenkilöillä on etätyössä täysi työ pitää yhteyttä jokaisen tiimiläisen kanssa. Toimistolla keskustelu voi käydä nopeastikin, kun taas virtuaalityössä yleensä varataan vähintään puolen tunnin palaveri. Voi käydä niin, että kun yksi kahdenkeskeinen keskustelukierros päättyy, uusi alkaa.

Vastuuta dialogin toteutumisesta voi myös jakaa työyhteisön kesken. Yhtä hyvin työkaverien väliset keskustelut voidaan säännöllistää ja yhtäläistää, ja sopia yhteisestä velvollisuudesta kuulumisten kysymyseen ja kaverin työhyvinvoinnista välittämiseen. Hyvä esimerkki on hyvinvointipari.

Mikä on hyvinvointipari?

Hyvinvointipari on kollega, jonka kanssa pohditaan aktiivisesti työhyvinvointiin liittyviä asioita. Pari voi olla samasta tai eri tiimistä, ja pari voi vaihtua esimerkiksi muutaman kuukauden sykleissä. Syntyy säännöllisiä kahdenkeskisiä keskusteluja esihenkilön kanssa käytävien kahdenkeskisen dialogin ohelle.

Hyvinvointiparin tehtävä on:

  • Välittää ja tarjota kollegalle tukea
  • Kuunnella ja jakaa kokemuksia
  • Keskustella ja ideoida työhyvinvoinnin kehittämiseen tarvittavia toimenpiteitä

Hyvinvointiparien toteuttaminen kannattaa luonnollisesti muokata organisaatiokulttuuriin sopivaksi. Joissakin työyhteisöissä tarve sosiaalisen tuen lisäämiselle voi olla ääneen todettu, kun toisissa koetaan, että tukea syntyy luonnostaan työarjessa. Mutta kohtaavatko tarve ja tuki kaikkien yksilöiden kohdalla?

Luonnollisen keskustelun synnyttämiseksi hyvinvointipareille voi tarjota yhteisiä kysymyksiä pohdittavaksi. Keskustelussa syntyneet ideat voi esimerkiksi kerätä organisaation yhteiseen ideatauluun. Parin kanssa voidaan myös asettaa ja seurata henkilökohtaisia hyvinvointitavoitteita tai ratkoa työhön liittyviä käytännön pulmia. Hyötynä on, että kaikki työyhteisön jäsenet tulevat kuulluksi ja huomioiduksi.

Näin alkuun hyvinvointiparin kanssa:

  • Pohtikaa yhdessä, millaisin keinoin etätyössä voidaan varmistaa työkaverien välinen varhainen tuki.
  • Ehdota kokeiluun.
  • Sovi ensimmäinen tehtävä, esimerkiksi oman hyvinvointitavoitteen asettaminen.
  • Reflektoikaa yhdessä, miltä hyvinvointipari järjestely tuntuu.

Huolettaako sinua miten henkilöstösi jaksaa etä- ja hybridityössä? Ota meihin yhteyttä, niin voimme tarjota työvälineitä esimerkiksi kahdenkeskisten keskustelujen tueksi.

Tutustu artikkelin kirjoittajaan

Heini Pensar

Etä- ja monipaikkatyön osaaja,  muutosagentti ja esihenkilön käsipari

  • Vankka kokemus esihenkilö- ja johtamistehtävissä monialaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa
  • Voimaannuttanut työyhteisöjä ja puhaltanut myötätuulta muutoksen kulttuuriin
  • Hyvinvoinnin rakentamisessa vahva liiketoiminnallinen ja tiedolla johtamisen näkökulma
  • Supervoima: Empaattinen, kannustava ja innostava työtapa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.