Työhyvinvoinnin ja jaksamisen varmistaminen etätyössä

Monessa organisaatiossa on tällä hetkellä huoli työntekijöiden jaksamisesta. Etäisyys tekee stressin ja kuormittumisen seuraamisesta haastavampaa. Työn kuormitustekijät ovat myös muuttuneet merkittävästi viime kuukausien aikana. Etätyö on monelle intensiivisempää, päivät täyttyvät ehkä etäkokouksista tai työ etäällä kollegoista tuntuu yksinäiseltä. Toisaalta ne, jotka tekevät asiakaspalvelutyötä tai toimivat tehtävissä, joissa työ on tehtävä tietyssä paikassa, saattavat pelätä altistumista koronavirukselle. Monella saattaa myös olla epävarmuutta oman työn jatkumisesta. Työantajan edustajana esimiehellä on velvollisuus huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Mutta miten se onnistuu etänä? Siihen tässä muutamia käytännönläheisiä ajatuksia.

Mittaa stressiä säännöllisesti

Voit luoda oman työkalun stressin ja kuormittumisen mittaamiseen. Yksinkertaisimmillaan voit kysyä jokaiselta kerran viikossa asteikolla 1 – 5 kuinka stressaava viikko on ollut. Kannattaa kuitenkin muistaa, että et voi verrata eri henkilöiden vastauksia toisiinsa, mutta voit verrata yhden henkilön eri viikkoina antamia numeroita keskenään. Yksinkertaisimmillaan voit kysyä tämän tekstiviestinä, tehdä siitä Google Forms -kyselyn tai hyödyntää Teamsin lisäosaa Pollya. Voit myös kokeilla Mentimeteriä. Sieltä löydät meidän esimerkin stressimittariksi.

Jos et halua kysyä stressin määrää, voit tehdä jonkinlaisen pulssimittarin eli kysyä joka viikko fiiliksiä jollain vastaavalla mittaustavalla. Jos huomaat fiiliksissä laskua, on syytä selvittää tarkemmin, mistä lasku johtuu.

Työntekijän oma vastuu kasvaa

Työhyvinvointi- ja erityisesti etätyön ergonomiakeskustelussa korostuu kovasti työnantajan vastuu. Toki nämä asiat ovatkin työnantajan vastuulla, mutta mielestäni myös jokaisella meistä on vastuu omasta työhyvinvoinnista ja työkyvystä. Siksi esimiehen onkin tärkeää nostaa nämä asiat keskusteluun oman porukan kanssa. Pitämällä asiaa säännöllisesti esillä muistutetaan myös sen tärkeydestä. Seuraavissa kohdissa tulee myös vinkkejä siihen, mistä asioista työntekijöitä kannattaa muistuttaa.

Vaihtelevat työasennot

Etätyön ergonomia on monella huono. Muutama viikko etätyössä ja moni huomaa, että hartioita särkee ja niska on jäykkä. Aikaa hierojalle voi joutua odottamaan jopa viikkoja. Vaikka sähköpöydät saavuttivat nopeasti suuren suosion toimistoissa, moni ei sellaista pysty tai halua kotiin hankkia. Fysioterapeutitkin sen sanovat, että paras työasento on se seuraava työasento. 
Jos kotona ei ole ergonomista työpistettä, niin tee päivän aikana työtä eri paikoissa: keittiön pöydän ääressä sähköposteihin vastaamista tai kirjallista työtä, nojatuolissa tai sohvalla ideointia ja suunnittelua, pöydän päällä olevien laatikoiden avulla kasatulla seisomapisteellä etäpalaveria ja niin edelleen. Kannattaa myös muistaa, että itse hankitut omaan työhön liittyvät välineet ja kalusteet voi vähentää verotuksessa.

Arkiliikunta ja päivittäiset askeleet

Tärkeää on myös muistuttaa arkiliikunnan määrästä. Etätyössä päivittäinen askelmäärä jää huomattavan pieneksi, kun kaikki normaalisti työhön liittyvät siirtymät jäävät pois. Joku tykkää aloittaa ja lopettaa työpäivän pienellä kävelylenkillä tai pistäytyä happihyppelyllä lounaan yhteydessä. Monet ovat myös kokeilleet hoitaa osan tiimipalavereista kävelykokouksina. Kannattaa myös selvittää löytyisikö tiimistä joku innokas taukojumpan vetäjä. Yhteinen taukojumppa päivittäin tai kerran viikossa tuo työhön myös sitä kaivattua sosiaalista puolta. Jos kukaan ei ole innokas jumppaohjaajaksi, voitte myös hyödyntää valmiita taukojumppavideoita netistä.

Työn rytmitys ja taukojen merkitys

Keskittyminen työhön on se, mikä tekee etätyöstä niin palkitsevaa, mutta myös  intensiivistä. Jos siihen lisätään vielä nopeat siirtymät tehtävästä toiseen, digitaalisten välineiden kautta saapuvien viestien nopea hoitaminen ja multitasking etäkokousten aikana, niin aivot käyvät melkoisilla kierroksilla päivän päätteeksi. 

Etätyö on muuttanut työn luonnetta ja vaikka tietotyössä olemme aina tehneet ison osan työstä tietokoneella, niin nyt kaikki vuorovaikutuskin tehdään etänä välineiden kautta. Tarvitsemme uudenlaisia taitoja tehdä työtä ja siihen kuuluu muun muassa työn tauottaminen. Aivot tarvitsevat lepoa noin 60 – 90 minuutin välein. Jos istut, on silloin hyvä myös nousta seisomaan. Erilaisia työtehtäviä kannattaa myös niputtaa ja varata sälätehtäville ja digitaaliseen kommunikointiin omat aikajaksonsa.

Työstä irtautuminen

Työstä irtautuminen on monelle hankalampaa etätyössä. Kun työstä siirrytään vapaa-ajalle vain nousemalla pois koneen äärestä, jää aivot helposti vielä töihin. Miettikää tiimissä yhdessä hyviä keinoja työstä irtautumiseen. Jollekin se voi olla kävely ulkona, jollekin jooga tai meditaatio, joku menee suoraan laittamaan ruokaa. Ainakin olisi hyvä sulkea tietokone, jotta palaaminen sen ääreen ”vielä yhden” jutun takia ei olisi niin helppoa. Hyvä tapa päättää työpäivä on myös todeta, että päivän tärkeimmät tehtävät on hoidettu, jos aamulla on tehnyt suunnitelman päivän tärkeistä töistä. Silloin on ehkä hieman levollisempi mieli siirtyä vapaalle.

Etätyön työturvallisuus

Esimies on työantajan edustajana vastuussa myös työn turvallisuudessa. Vaikka etätyö aika vaarattomalta paikalta tuntuukin, on hyvä tiedostaa etätyön riskit, jotta niihin voi kiinnittää huomion ajoissa. Etätyön riskien arviointi tulee tehdä yhdessä työntekijän kanssa sekä tarvittaessa miettiä niihin sopivia ratkaisuja. Mallilomakkeeen etätyön riskien arviointiin löydät muun muassa Etätyö ulkomailla – kirjastani.

Tutustu tekstin kirjoittajaan

Ulla Vilkman

Ullan erityisosaamista on etäjohtaminen ja hybridityö. Ulla on toiminut kouluttajana ja valmentajana vuodesta 2011 lähtien ja vuosien aikana valmentanut niin henkilöstöä, esihenkilöitä ja johtoryhmiä niin yrityksissä kuin julkisissa organisaatioissakin.

Valmennuskielet:

englanti, suomi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.