Millaisia työelämätaitoja tarvitaan monipaikkaisessa ja hybridityössä?
Työn tekemisen paikkojen monipuolistuminen vaikuttaa merkittävästi työn tekemisen tapoihin. Tärkeä kysymys onkin, kehittyvätkö taitomme samaa vauhtia työn joustavuuden ja paikkariippumattomuuden lisääntyessä. Millaista osaamista ja taitoa sitten tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Osa taidoista liittyy itsestään selvästi digitaalisessa työympäristössä toimimiseen, mutta mitä se tarkemmin on ja mitä muuta tarvitaan.
Mitä meiltä odotetaan tulevaisuudessa?
Helsingin Sanomissa aiemmin ilmestyneessä artikkelissa kerrottiin tulevaisuuden tutkijoiden Elina Hiltusen ja Risto Linturin näkemyksiä 2040-luvulla tarvittavista työelämätaidoista. He nostivat esille muun muassa
- hyvät teknologia- ja ryhmätyötaidot
- vuorovaikutusosaamisen sekä
- oppimaan oppimisen
Elina Hiltunen lisäsi näihin muun muassa empatian ja itsetuntemuksen. Risto Linturi puolestaan näki tärkeänä merkitysten ymmärtämisen, ongelmanratkaisun sekä tiedon ja prosessien laadun kriittisen arvioinnin. Tiedon oppiminen ja omaksuminen ei ehkä ole jatkossa niin tärkeää, koska tietokoneet ja tekoäly hoitavat sen puolestamme.
Opetushallituksen julkaisemassa, osaamisen ennakointifoorumin ”Osaaminen 2035” –raportissa arvioidaan, että vuonna 2035 kymmenen tärkeimmän yleisen työelämäosaamisen joukossa on muun muassa
- digitaalisien ratkaisujen ja alustojen hyödyntämiseen liittyvä osaaminen
- henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen sekä
- ihmisten ja osaamisen johtamis- ja valmentamistaidot
Raportissa on useita erilaisia listauksia osaamisista ja vuonna 2035 viidentoista tärkeimmän osaamisen listalta löytyvät myös ongelmanratkaisutaidot, oppimiskyky ja kokonaisuuksien hallinta.
Mikä on jo nyt tärkeää?
Monenlaisia vaatimuksia meille siis tulevaisuudessa, mutta itse asiassa useat näistä ovat jo nyt erittäin ajankohtaisia. Tarkastellaan seuraavaksi hieman nykyhetkeä ja sitä, millaisten taitojen merkitys on korostunut monipaikkaisen ja hybridityön näkökulmasta.
Itsensä johtaminen ja oman työn hallinta
Muutos työn tekemisessä on ollut hurja etätyön lisääntymisen myötä. Etätyö muokkaa yksilön työtä itsenäisemmäksi. Kun esihenkilö ei ole vieressä ohjaamassa työtä joka hetki, lisääntyy työn itsenäisyys ja tarvitaan kykyä johtaa itseään ja omaa työtään. Asiantuntijatyö on aiemminkin ollut itsenäistä, mutta etätyössä hyvä itsensä johtaminen korostuu merkittävästi.
Itsensä johtaminen liittyy toki aikaansaamiseen, mutta myös
- työn tauottamiseen
- työpäivän aikaisen palautumisen lisäämiseen
- oman keskeytyksettömän työajan rauhoittamiseen sekä
- kykyyn säädellä yhteydenottoja ja pyyntöjä muulta työyhteisöltä
Olennaista itsensä johtamisessa on siis kyky omien rajojen vetämiseen, jotta yksilötason työtä voi tehdä laadukkaasti. Lisäksi oleellista on ymmärrys ja halu pyrkiä hyvään yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen työyhteisön kanssa.
Ongelmanratkaisu
Työn itsenäisyyden lisääntyminen johtaa myös siihen, että pieniä kysymyksiä, valintoja ja päätöksiä pitää kyetä tekemään itse. Moni on havainnut etäisyyden lisäävän kynnystä olla pikkuasioissa yhteydessä. Muita ei haluta häiritä tai esihenkilö saattaa olla varattuna etäkokouksissa koko päivän.
Esimerkiksi tekniset ongelmat edellyttävät työntekijältä oma-aloitteisuutta ja kykyä lähteä ratkaisemaan asioita. Enää ei voi poistua kahville IT-tuen selvittäessä miten ongelma korjataan, vaan omaakin osallistumista ratkaisuun tarvitaan. Tai vähintääkin tarvitaan kykyä kuvata ongelma toiselle. Ongelmanratkaisukyky edellyttää siis myös kykyä arvioida tilannetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä lähteä hakemaan ratkaisua ja tarvittaessa apua.
Ongelmanratkaisu linkittyy vahvasti myös sosiaalisiin taitoihin ja osaamiseemme käydä avointa, eri näkökulmia sallivaa ratkaisukeskeistä keskustelua muiden kanssa, sillä usein parhaat ratkaisut löytyvät yhdessä.
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Yhteistyö- ja tiimityötaidot nousevat entistä tärkeämmäksi monipaikkaisessa työssä. Toimiva yhteistyö edellyttää kykyä
- tutustua ja luoda yhteyksiä työkavereihin, myös etänä
- ylläpitää työpaikan suhteita digitaalisten välineiden kautta
- ja halua tavata ihmisiä sekä luoda merkityksellisiä kohtaamisia, kun olemme kasvotusten
- sitoutua yhteisiin tavoitteisiin sekä
- sopia yhdessä miten toimitaan
Vuorovaikutus- ja keskustelutaidot sekä kyky avoimesti kuunnella muita korostuvat. Hybridityön myötä keskusteluun on noussut myös työkavereiden keskinäisen luottamuksen ja arvostuksen merkitys. Eli toisen kohtaaminen arvostavasti, toisen osaamisen kunnioittaminen sekä yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen työkavereiden kanssa.
Tiimityötaidot ovat tutkimustenkin mukaan virtuaalisten tiimien onnistumisen edellytys. Mitä enemmän etäisyyttä, sitä enemmän ryhmä on riippuvainen tiimityön määrästä ja kyvystään olla tukena toinen toisilleen, sekä kommunikoida ja koordinoida työtehtäviä. Olennaisen tärkeää on myös se, että jäsenet tuntevat toisensa ja osaamisensa, jotta kaikilla on tieto, mihin kaikkeen tiimi kykenee.
Digitaidot
Opetushallituksen julkaisemassa ”Osaaminen 2035” -raportissa mainittiin muun muassa digitaalisien ratkaisujen ja alustojen hyödyntämiseen liittyvä osaaminen. Monessa organisaatiossa on herätty tarpeeseen hyödyntää digitaalisia työympäristöjä paremmin ja asiaan perehtyneet konsultit ovat tukena virtuaalisen organisaation suunnittelussa kommunikaatio- ja yhteistyöalustoille. Mutta miten voisimme vahvistaa digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämisosaamista yksilötasolla? Millaisten taitojen kehittämistä se edellyttää?
Tarvitaan ainakin:
- uteliaisuutta
- rohkeutta
- kokeilunhalua
Digitaitoihin liittyy myös edellä mainitut vuorovaikutustaidot ja kyky käydä rakentavaa keskustelua teknologian välityksellä, ottaen huomioon kommunikoinnin ja kehonkielen erityispiirteet tässä ympäristössä.
Osaamisen ennakointifoorumin raportin mukaan muun muassa seuraavien taitojen merkitys kansalaistaitoina tulee lisääntymään merkittävästi:
- tiedon arviointi
- digitaalinen kommunikointi
- tiedon digitaalinen jakaminen
- teknologian luova käyttö sekä
- digitaaliset yhteistyötaidot
Pidän näitä taitoja erittäin tärkeinä myös työelämän näkökulmasta.
Oman osaamisen kehittäminen
Muutos on vahvasti läsnä yhä useammalla toimialalla, niin yksityisellä kuin julkisella sektorillakin. Organisaatioissa näyttää yhä useammin olevan toiveena vahvistaa esihenkilöiden kykyä valmentaa henkilöstöä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Työntekijät puolestaan näkevät edelleen yllättävän usein oppimisen ja kehittymisen keinona koulutukset ja kurssit. Muodollinen koulutus muodostaa kuitenkin vain kymmenen prosenttia kehittymisestä. 20 prosenttia kehittymisestä tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja jopa 70 prosenttia tapahtuu työssä, kun pääsemme haastamaan omaa osaamistamme ja toimimaan uudenlaisissa tilanteissa.
Omaa työmarkkina-arvoa ajatellen jatkossa on entistä tärkeämpää johtaa omaa osaamistaan ja sen kehittymistä. Oman osaamisen sekä osaamistarpeiden tunnistaminen ja kehittymismahdollisuuksien hakeminen ovat hyödyllisiä taitoja nyt ja tulevaisuudessa. Erilaisten kehittymismahdollisuuksien ymmärtäminen ja hyödyntäminen liittyvät vahvasti oman osaamisen kehittämiseen.
Johtamis- ja valmentamistaidot
Etätyön ja työn paikkariippumattomuuden lisääntyessä johtamisen painopiste on muuttunut asioista ihmisiin. Myös trendi lisätä itseohjautuvuutta organisaatioissa lisää ihmisten johtamisen osaamisen tärkeyttä. Valmentavasta johtamisotteesta on hyötyä niin kehittymisen, itseohjautuvuuden mahdollistamisen sekä ammatillisen itseluottamuksen vahvistumisen näkökulmasta. Näitä taitoja mekin valmennamme työyhteisöissä jo nyt. Tavat ja tottumukset johtamiseen istuvat kuitenkin syvällä ja muutos tapahtuu hitaasti, joten nämä taidot varmasti pysyvät jatkossakin tärkeiden valmennusaiheiden listalla.
Ihmisten johtamisessa tarvitaan
- esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja
- kykyä dialogiseen johtamiseen ja keskusteluun
- kykyä rakentaa monimuotoista työyhteisöä
- suunnan näyttämistä sekä
- yhteisen ymmärryksen luomista päämäärästä ja tavoitteista
Valmentamistaidot sisältävät muun muassa
- osaamisen sparrata
- ajattelun haastamista
- keskustelun ohjaamista kohti ratkaisuja
- yksilön tai ryhmän osallistamista yhteiseen keskusteluun sekä
- johdattelua kohti oivalluksia, oppimista ja kehittymistä
Tämä ei varmasti ole kattava listaus ja jokaisen otsikon alle voidaan katsoa kuuluvan monenlaisia tärkeitä taitoja, joita voisi kuvata tarkemmin kuin tässä olen nyt tehnyt. Ehkä saat tästä kuitenkin käsityksen siitä, millaiset taidot ovat tärkeitä nyt ja tulevat korostumaan jatkossa entisestään. Kerron tarvittaessa mielelläni lisää. Yhteystiedot löydät alta ja yhteydenottolomakkeen täältä.
Tutustu tekstin kirjoittajaan
Ulla Vilkman
Ulla on modernin johtamisen ja työelämän kehittäjä sekä Timanttian valmentajatiimin vetäjä. Johtamisen ja monipaikkaisen työn asiantuntijana Ulla on julkaissut myös kolme tietokirjaa ja kaksi muuta julkaisua. Pitkä kokemus valmentamisesta ja johtamiskulttuurien kehittämisestä auttaa löytämään asiakkaalle oikeat ratkaisut.
- Puh: 040 515 8625
- ulla.vilkman@timanttia.fi