”Sinun täytyy itse löytää sisäinen motivaatiosi.” ”Jokainen on itse oman motivaationsa herra.” ”Vain sinä itse voit motivoida itseäsi.” Yleisesti saatetaan ajatella, että motivaatio on jotain, joka on vain ihmisestä itsestä kiinni. ”Ei oo motii.”, sanoo 12-vuotias tyttäreni, kun joku ei innosta. Äitinä kuitenkin lähden kaivamaan sitä innostuksen siementä, jolla saadaan teini-iän tunnepuuskien kynnyksellä oleva nuori nainen lähtemään liikkeelle tekemään jotain muutakin kuin tuijottamaan YouTubea. Aivan samoin esimies on usein saman tehtävän äärellä. Mitä ovat ne tekijät, joita työnantajan tulee huomioida työntekijöiden motivaation säilyttämiseksi tai sytyttämiseksi.
Asiaa on helppo peilata harrastustoimintaan. Useimmat meistä tekevät vapaa-ajallaan toisten ihmisten eteen jotain sellaista, johon käytetään paljon aikaa saamatta euroakaan korvausta. Kun toimitaan vapaaehtoisten kanssa, puuttuu työnantajalla oleva direktiovalta eli toiminnan täytyy perustua puhtaasti vapaaehtoisuuteen ja sisäiseen motivaatioon. Esimiestyössä työntekijöiden motivointi on ykköstekijä, sillä siinä vaiheessa, kun esimies joutuu käskemään, alkaa peli olla pelattu.
Sisäinen ja ulkoinen motivaatio
Itseohjautuvuusteorian mukaisesti sisäinen motivaatio tarkoittaa yksilön motivoitumista tekemään jotain toiminnan itsensä, sen kiinnostavuuden tai sen tuottavan mielihyvän takia, mutta myös omien arvojensa mukaisena. Ulkoinen motivaatio on puolestaan sitä, että tavoitteeseen pyritään muiden ihmisten tai tilanteen vaatimuksista johtuen saadakseen ulkoisia palkkioita tai välttääkseen negatiivisia tunteita. Ulkoinen motivaatio on kuitenkin mahdollista saada sisäistettyä ja muutettua sisäiseksi motivaatioksi.
Työnantaja asettaa työntekijöille tavoitteita ja toiminnan raameja, jotka tulevat usein työntekijöille ylhäältä annettuina. Miten kaivetaan kepin tilalle porkkana ja saadaan työntekijä sisäistämään nuo tavoitteet ja sytyttämään sisäisen motivaation niiden toteuttamiseksi? Yksinkertaisuudessaan riittää, kun pystyy tyydyttämään kolme psykologista perustarvetta: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys.
Vapaaehtoisuuden kokemus
Ihminen haluaa tuntea olevansa itse oman toimintansa liikkeellepaneva voima ja tuntea hallitsevansa itse omaa tekemistä. Ihminen haluaa myös ymmärtää toiminnan syyt ja seuraukset ja tuntea pystyvänsä vaikuttaa niihin. Ehkä yksi tärkeimpiä vinkkejä esimiehelle on kysyä työntekijöiltään kuinka joku asia heidän mielestään kannattaisi tehdä tai millaiset tavoitteet he asettaisivat itselleen. Lopputuloksena voi olla jopa paremmat menetelmät kuin esimies oli alun perin ajatellut tai työntekijä voi asettaa korkeammat tavoitteet, koska hän kokee niiden olevan saavutettavissa ja motivoivan häntä paremmin. Taikasanat tämän tarpeen tyydyttämiseen ovat valta, vastuu ja vapaus, joiden perustana on luottamus.
Kyvykkyyden kokemus
Ihminen tarvitsee tunteen siitä, että pystyy hallitsemaan tehtävänsä ja kokee olevansa tehokas. Työtehtävien tulee olla riittävän haastavia, koska liian helpot tehtävät voivat syödä motivaation kokonaan. Vastaavasti liian haastavat tehtävät ja jatkuvat pettymykset voivat tappaa sisäisen motivaation. Esimiehen tuleekin siis tuntea työntekijänsä ja heidän osaamisensa ja muokata heidän työnkuvaansa sen mukaisesti. Vastaavasti on tärkeää tarjota mahdollisuus kehittää itseään niin, että työntekijä pystyy suoriutumaan vaadituista tehtävistä. Ihmisellä on tarve jatkuvalle uuden oppimiselle, jotta hän voi esimerkiksi kehittyä paremmaksi asiantuntijaksi tai edetä urallaan. Onnistumisten huomioiminen ja niiden jakaminen työyhteisön kesken on yksi hyvä keino saada työntekijät huomaamaan kyvykkyytensä – ja innostaa heitä vieläkin parempiin suorituksiin jatkossa.
Yhteenkuuluvuuden kokemus
Ihmisellä on tarve omata turvallisia ihmissuhteita, sekä halu olla liittynyt muihin ihmisiin ja sosiaaliseen ympäristöönsä. Ihmistä motivoi kuuluminen yhteisöön, johon hän haluaa itse kuulua ja se on hänen arvojensa mukainen. Olen haastatellut satoja ihmisiä eri rekrytointiprosessien yhteydessä ja lähes poikkeuksetta vastaus kysymykseen ”Mikä motivoi sinua työssäsi?” on hyvä työporukka, mukavat työkaverit tai hyvä työilmapiiri. Esimiehen tulee luoda sellainen työympäristö, joka mahdollistaa vapaan kanssakäymisen työntekijöiden välillä ja tukee yhteisöllisyyden ja keskinäisen ryhmähengen muodostumista erilaisin tukitoimin esimerkiksi yhteisten virkistyspäivien järjestämisellä ja aikatauluttamalla myös vapaata yhdessäoloa ja keskustelua palavereiden yhteyteen. Yhteisöllisyyden tarpeen tyydyttyminen johtaa parempaan työtyytyväisyyteen, toisten hyvinvointia edistävään käytökseen sekä alhaisempaan työuupumuksen todennäköisyyteen. On tärkeää, että työntekijä tuntee olevansa tärkeä, häntä aidosti arvostetaan ja hänen hyvinvoinnistaan välitetään. Mietipä milloin olet viimeksi pysähtynyt hetkeksi, kysynyt mitä työntekijälle kuuluu ja kuunnellut rauhassa – unohtamatta vastata myös mitä sinulle kuuluu.
Motivaation sisäistymisen kolmioksi eri teorioiden pohjalta ao. kuvaajan on koonnut Lauri Valtonen tutkielmassaan (lähde).
Hajautetun tiimin motivointi
Johdettaessa hajautettua tiimiä etänä, pysyvät nämä perustarpeet aivan samanlaisina. Etäjohtajan on vain kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, että kunkin osa-alueen vaatimukset toteutuvat. Työntekijään luotetaan, hän tietää tavoitteet, hän määrittelee itse miten niihin pääsee, hänelle luodaan edellytykset hallita oma työnsä myös etänä, työsuoritusta seurataan, annetaan tukea, sparrausta ja kiitosta sekä luodaan luottamuksen ilmapiiri hajautetussa tiimissä ja tuetaan yhteisöllisyyden tunteen muodostumista erilaisia keinoja käyttäen. Sinulla on siis kaikki mahdollisuudet sytyttää sisäinen motivaatio!
Lue aikaisemmat artikkelit:
Tiimin yhteiset hetket etänä – ideoita yhteisöllisyyden rakentamiseen
Neljä tapaa lisätä etätiimin yhteisöllisyyttä
Voiko hajautetussa tiimissä saada työystäviä
Suorituksen johtaminen on tärkeä osa etäjohtamisessa onnistumista
Tutustu tekstin kirjoittajaan
Sanna-Riikka Valtonen
Etäjohtamisen valmentaja
- Yli 10 vuoden kokemus etäjohtamisesta vähittäiskaupassa. Työskentelee kansainvälisesti hajautetussa tiimissä.
- Valmentanut useita vuosia esimiehiä mm. johtajuus- ja vuorovaikutustaidoissa. Kokemusta laajan yrittäjäverkoston myynti- ja johtamistaitojen valmentamisesta.
- Supervoima: Johtamisen ja valmentamisen linkittäminen strategiaan ja liiketoiminnan tavoitteisiin, vuorotyön johtaminen
Valmennuskielet:
englanti, suomi
- Puh. 040 196 2583
- sanna-riikka.valtonen@timanttia.fi
