Romahtaako tuottavuus hybridityössä?

Työn tuottavuuden nousu ja tuho. Se lienee yksi skenaario siirtymässä ensin etätyöhön ja siitä takaisin lähi- tai hybridityöhön. Työn tuottavuus on kasvanut etätyön myötä selkeästi. Ketterä oppiminen pandemian pakottamana etätyöhön ja virtuaaliseen tiimityöhön on kehittänyt meitä parin vuoden aikana niin paljon, että Microsoftin tuoreen työelämätutkimuksen mukaan 79% suomalaisista kokee olleensa työssään tuottavampia tai yhtä tuottavia vuoden takaiseen. Tätä tukee myös Suomen Yrittäjien työelämägallup, jossa etätöiden koetaan lisänneen tuottavuutta 44%:lla ja säilyneen ennallaan 41%:lla vastaajista. Silti 39% suomalaisista yritysjohtajista kertoo vaativansa työntekijöidensä paluuta kokoaikaisesti toimistolle seuraavan vuoden sisällä. Mitä tapahtuu tuottavuudelle? Voiko sen romahtamista estää?

Työrauha ja työympäristö

Työn tuottavuus on monesta tekijästä kiinni. Ehkä merkittävimpiä niistä ovat meidän jokaisen henkilökohtainen mieltymys työympäristöä kohtaan. Yksi etätyön myötä tuottavuutta lisäävistä tekijöistä on ollut työrauha, kun keskeytykset ovat vähentyneet huomattavasti. Aina ei tarvita edes työkaveria kysymään asiaa, pelkästään toisen nouseminen ylös voi kiinnittää oman katseen ja katkaista ajatuksen, saati muiden keskustelujen kuunteluun jämähtäminen avokonttorissa. Myöskään siirtymiin ei ole mennyt aikaa, kun linjoilla voi hypätä hetkessä palaverista toiseen ja biotauko hoituu nopeammin kuin kävelemällä pitkä pätkä käytävää toilettiin ja takaisin. Toimistoilla syntyy paljon joutokäyntiä, kun jäämme suustamme kiinni kahvikupin ääressä ja lounas saattaa venähtää. Etänä nämä karsiutuvat pois – ellei niille ole systemaattisesti annettu aikaa ja huolehdittu myös yhteisöllisyyden ylläpitämisestä etänä.

Toisaalta on ihmisiä, joilla ei ole kotona työrauhaa. Kotona erilaiset virikkeet voivat myös häiritä työtä tai tekemättömät kotityöt ahdistaa silmissä päivästä toiseen. Toimisto voi olla ihana rauhallinen työympäristö, jossa voi keskittyä omaan työhön joko aivan omassa huoneessa tai vaikka vastamelukuulokkeet päässä avokonttorissa. Eivätkä kaikki kaipaa rauhaa. Toiset kaipaavat todella paljon ihmisiä, jutustelua ja hälinää. Jatkuvaa asioiden pallottelua ja huikkailua sermien yli. Toki tätä voi tehdä aktiivisesti myös etänä. Chatti laulamaan tai muita kehittyneempiä työkaluja käyttöön ideointiin. Kuten aiemmassa blogissa erilaisista ihmistyypeistä hybridityössä kirjoittaessani totesin, voi olla, että sosiaaliset ja puheliaat ihmiset saavat itse itseltään työrauhan paremmin etänä, kun houkutusta jutella toisten kanssa ei ole koko ajan.

Työvälineet kuntoon

Sähköpöytä. Jostain syystä tuntuu, että se on asia, jota toimistolta on kaivattu. Tuoko sähköpöytä tuottavuutta? Joillekin aivan varmasti! Huonossa asennossa keittiön pöydän nurkalla pientä läppärin ruutua tihrustaen ja tasohiirtä sormella tökkien ei ole välttämättä se tuottavin työympäristö. Mikäli kotona on tilaa, aika moni on lähtenyt pandemia-aikana rakentamaan itselleen sopivan etätyöympäristön, jossa löytyy yksi tai useampi näyttö hyvällä resoluutiolla, ergonominen hiiri, näppäimistö ja rannetuki, ulkoinen kamera ja kuuloke-mikrofoni-setti etäpalavereita varten sekä juuri omille silmille optimaalinen valaistus. Tuoli voi olla yksilöllisesti ergonominen säädettävä satulatuoli, alla jalkatuki ja seisomiseen erillinen seisontamatto – ja se sähköpöytä.

Hybridityön haaste hyvin useassa toimistossa on se, että kenelläkään ei ole enää omaa työpistettä. Miten varmistetaan työn tuottavuuden sekä työhyvinvoinnin ja henkilökohtaisen ergonomian kannalta optimaalinen työpiste toimistopäivinä? Voihan myös olla, että työnantajalla ei ole edes tarkoitus hankkia vastaavia korkealaatuisia työvälineitä, joita työntekijä on verovähennysten turvin hankkinut itselleen omalla kustannuksellaan. On myös varmistettava, että henkilöt, joiden työnkuva pitää sisällään salassa pidettäviä asioita ja keskusteluja, saavat työpisteen, jossa he voivat käydä (etä)palaverit kuulevilta korvilta suojassa sekä olan takana kurkkijat poissa ilman, että joutuvat jatkuvasti varmistelemaan selustaansa tai varomaan puheitaan.

Joustava työ

Kolmas iso asia työn tuottavuuden näkökulmasta on joustavuus. Joustava työ luo hyvinvointia monella eri tavalla. Hybridityön näkökulmasta parasta on se, että kukin voi valita itse milloin on etänä ja milloin toimistolla yhteisesti sovittujen yhteisten lähipalavereiden ja muiden lähikohtaamisten ulkopuolella. Monen lapsiperheen ja vanhuksia hoitavan elämä on helpottunut etätyön myötä. Useat meistä nukkuvat pidempään tai saavat aikaa liikunnalle, joka lähityöpäivinä käytetään työmatkaan. Keskellä päivää tehty kävelylenkki tai pienet powernapit saavat useampien tuottavuuden kasvuun iltapäiväksi.

Etätyön joustavuus on lisännyt kyselyiden mukaan ilta- ja viikonlopputöitä. Tätä tarkastellessa tuleekin arvioida tarkoittaako se kokonaistyöajan lisääntymistä. Joku saattaa tehdä pätkän aamulla, hoitaa muita asioita päivän aikana ja jatkaa illalla töitään. Työn tuottavuuden näkökulmasta joustava työaika on pelastus silloin, kun ihminen on tuottavimmillaan aikaisin aamulla tai illemmalla. Asiantuntijatyö voi vaatia tietynlaista flowta, uusi idea syntyy juoksulenkillä tai aamuvirkun tehotunnit alkavat jo klo 5. Tällöin tuottavuuden kannalta parasta on, että työtä voidaan tehdä joustavasti juuri silloin, kun se on työntekijän kannalta järkevintä. Itse kirjoitan tätä blogia sunnuntaina illalla. Oma tuottavin aikani on yleensä iltapäivällä tai illalla siinä vaiheessa, kun en ole vielä liian väsynyt. Jos tekisin tiukkaa 8-16 päivää, olisi siinä minulle vain pari todella tehokasta tuntia. Ehkäpä toimistokin voisi olla avoinna joustavasti aikaisesta aamusta iltamyöhään, aivan kuin monet kuntosalitkin.

Miten siis taataan tuottavuus hybridissä? Otetaan huomioon ihmisten erilaiset tarpeet. Toimistoilla huolehditaan yhteiset tilat tiimityöskentelylle. Hiljaiset tilat ajatustyölle. Äänieristetyt yksityiset tilat videoneuvotteluille tai luottamuksellisille keskusteluille. Avokonttori niille, ketkä haluavat olla sykkeessä ja puheensorinassa. Pohditaan yhdessä työn tuottavuuden kannalta ne tilanteet, kun kannattaa olla fyysisesti yhdessä. Suunnitellaan tiimin toiminnan kannalta parhaat käytännöt yhteistyölle, kun toiset ovat etänä ja toiset toimistolla. Eikä unohdeta työpisteiden varustelua näyttöineen ja kameroineen, sillä pelkkä sähköpöytä ei auta suuren excelin pyörittämisessä tai vuorovaikutuksen luomisessa etänä olevaan työkaveriin.

Pohditaanko teillä tapoja tehdä töitä tulevaisuudessa? Kaipaako johtoryhmänne tukea linjauksiin tai apua yhteisten linjausten synnyttämiseen? Ota meihin yhteyttä, niin Timanttian asiantuntijatiimi auttaa.

Tutustu artikkelin kirjoittajaan

Sanna-Riikka Valtonen

Etäjohtamisen valmentaja

  • Etäjohtamisen ja hajautetun tiimityön supernainen, jolla yli 10 vuoden kokemus etäjohtamisesta vähittäiskaupassa sekä työskentelystä kansainvälisessä etätiimissä.
  • Vahva liiketoimintaosaaminen yhdistettynä valmennuskokemukseen niin johtajuus-, vuorovaikutus- kuin myyntitaidoissakin. Erityisosaamisalueena vuorotyön johtaminen.
  • Supervoima: Vankka, hajautetusti toimivien kotimaisten ja kansainvälisten tiimien johtamiskokemus.

Valmennuskielet:

englanti, suomi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.