Työsuoritusten mittaaminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi haasteeksi erilaisissa kyselyissä sekä keskusteluissa esimiesten kanssa. Modernissa työssä työajan mittaamisesta tulisi siirtyä tulosten mittaamiseen. Oleellista ei ole se, onko työntekijä työn kimpussa ja tavoitettavissa koko ajan, vaan etenkin tietotyössä usein tärkeämpää on se, mitä saadaan aikaiseksi. Todellisuudessa tieto- ja asiantuntijatyössä pyrkimys yltiömäiseen tehokkuuteen on haitta, jonka myötä luovuus, ongelmanratkaisu ja laadukas ajattelu kärsivät.
Työajan seurannan vaikutuksia
Käytännössä monessa yrityksessä kuitenkin vielä seurataan työntekoa sen mukaan, onko työpaikalla vietetty tarpeeksi aikaa. Työterveyslaitoksen erään tutkimuksen mukaan työajan seurantaa tehdään 63 prosentilla suomalaisista työpaikoista. Tutkimuksessa todettiin, että elektronisen valvonnan kohteena olevat palkansaajat pystyivät vaikuttamaan muita paremmin työpäivänsä pituuteen. Toisaalta työstä saatavan tyytyväisyyden tunteen kokeminen ja myönteiset motivaatiotilat olivat heille harvinaisempia, työkavereiden välit koettiin heikompina ja ilmapiiri vähemmän vapautuneena.
Kaikkea työtä ei tietenkään voida siirtyä mittaamaan pelkästään tuloksilla vaan edelleen on suorittavan tason työtä, jossa on oltava tietyssä paikassa tai tiettyyn aikaan saavutettavissa. Silloin elektroninen työajan seuranta tuo oikeudenmukaisuutta. Työn seuranta on kuitenkin koko ajan muuttumassa joustavampaan suuntaan. Toki tässä kohtaa on myös todettava, että lainsäädäntö myös velvoittaa työnantajia seuraamaan työaikaa, mutta työn johtamisen näkökulmasta se ei ole tärkein seurattava asia.
Lähtökohtana työn ja yhteistyön sujuminen
Siirtyminen työn tulosten mittaamiseen tuntuu herättävän hyvin monenlaisia tunteita esimiehissä. Monen mielestä on erittäin tärkeää, että työntekijät ovat saavutettavissa toimistoaikaan ja että he tekevät työtä yhtä aikaa muiden kanssa, vaikka olisivatkin eri osoitteissa. Joidenkin työtehtävien kohdalla tämä onkin perusteltua, mutta harvemmin kuin yleisesti ajatellaan. Hyvin monessa työssä työntekijöille voitaisiin antaa paljon vapaammat kädet oman työn ja työaikojen suunnitteluun, tarvittaessa yhteistyössä muiden kanssa.
Lähtökohtana tulee olla työn ja yhteistyön sujuminen. Kyse onkin usein esimiesten omasta kontrollintarpeesta. Esimiehenä voi olla silloin tällöin hyvä pohtia, miten suuri kontrollintarve itsellä on ja pystyisikö sitä löysäämään. Lähes poikkeuksetta vapauksien salliminen tuo enemmän etuja kuin haittoja tullessaan.
Joissain organisaatioissa on havaittukin, että mitä enemmän annetaan vastuuta työntekijöille, sen parempi. Työntekijät voivat itse sopia esimerkiksi, miten pitävät lomansa, milloin on kenenkin syytä olla fyysisesti paikalla tai miten työt organisoidaan. Tärkeintähän loppujen lopuksi on se, että työ tulee tehdyksi ja asetetut tavoitteet saavutetaan, kuin se miten ja kenen määräysten mukaan työ tehdään.
Kohti työn tulosten mittaamista
Monet esimiehet kokevat työn ja suoritusten mittaamisen erityisen haastavaksi. Varsinaisestihan kyse ei ole etätyöhön liittyvästä asiasta, mutta voidaan ajatella, että työntekijän näkeminen työssään tuo tietyn kontrollin tunteen, joka puuttuu silloin, kun työntekijä ei ole näkösällä. Useimmiten haasteena todellisuudessa on se, että ei ole onnistuttu riittävän selkeästi määrittelemään jokaisen työntekijän työtehtäviä ja tavoitteiden asettamisessa on puutteita.
Seuraavilla vinkeillä voi parantaa työn tulosten seurantaa omassa tiimissäsi
- Tee tiimillesi selväksi, mitä tehtäviinne kuuluu
- Kerro mikä on yhteisen työskentelynne innostava tavoite
- Määrittele riittävän tarkasti yksilölliset tehtävä- ja vastuualueet
- Kerro minkälaisilla mittareilla onnistumista seurataan
- Seuranta on etäjohtamisessa oleellisen tärkeää: mittaa tuloksia sekä työskentelyn (projektin) aikana että sen jälkeen
- Priorisoi työtehtäviä ja ota huomioon, ettei priorisointi ole kaikille helppoa tai itsestään selvää