Kulunut vuosi on ollut suurta loikkaa etätyön, uusien työtapojen ja työkalujen pariin. Useimmille siirtymä ei ole ollut pehmeää tepastelua oppimispolkua pitkin, vaan kertarysäyksellä uuden haltuunottoa, ja vaatinut paljon nopeaa omaksumista ja venymistä. Itseohjautuvassa organisaatiossa yksilön toimijuus nousee tärkeäksi.
Etätyössä itseohjautuvuus korostuu
Kun puhumme työelämän muutoksista ja ilmiöistä, kuten juuri etätyön yleistymisestä ja etäjohtajuudesta, mainitaan esimerkiksi itsensä johtamisen ja itseohjautuvuuden taidot yhtenä tärkeänä tekijänä. Kuinka hyvin työntekijä pärjää ja onnistuu myös etänä ja itsekseen työskennellen? Ajanhallinta, ja taito ylläpitää fokus oikeissa asioissa, korostuu.
Itseohjautuva yksilö on tietoinen tavoitteista ja suunnasta. Työn aikatauluttamisessa pitää huomioida myös ruoka- ja liikuntatauot, eli oma hyvinvointi. Työkaverit eivät ole muistuttamassa, tai työpaikan rutiinit ja rakenteet tukemassa, joten tämä vaatii suunnitelmallisuutta ja suunnitelmissa pysymistä. Kaikkinensa yksilönvastuu väistämättä korostuu etätyössä enemmän.
Etätyöapatia nakertaa toimijuutta
Pitkään jatkunut täysetätyö on tuonut meille sekä hyviä että haasteellisia kokemuksia. Yleinen kommentti on, että ”kyllähän asiat jotenkin hoituvat, mutta työnilo ja yhteisöllisyys ovat matkan varrella kadonneet jonnekin”. Päivät puuroutuvat virtuaalipalavereista toiseen siirtymisessä ja se alkaa pikkuhiljaa kuormittamaan. Myös työ- ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on hankalaa – on liian helppoa palata avonaisen läppärin äärelle pitkin iltaa.
Kun yhteisöllisyyden kokemus heikkenee, irrallisuuden ja erillisyyden tunteet valtaavat helposti mielen. Tämä yhdistettynä liialliseen työmäärän, yksitoikkoiseen päivään ja huonoon itsensä huolehtimiseen voi johtaa mediassakin mainittuun ”etätyöapatiaan”. Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin osatekijät voivat hoitamattomina johtaa pikkuhiljaa toimijuuden heikkenemiseen.
Toimijuuden merkitys etätyössä
Viimeaikainen työelämätutkimus on korostanut ammatillisen toimijuuden merkitystä työorganisaatioiden kehittymiselle ja tuottavuudelle sekä työntekijöiden oppimiselle, luovuudelle ja työhyvinvoinnille. Toimijuus kiinnittyy työntekijöiden kokemukseen mielekkäästä työstä ja urasta, mutta sillä on myös suora vaikutus organisaation tehokkuuteen ja suorituskykyyn.
Toimijuuden käsitteellä voimme kuvata työntekijän toimintavalmiutta ja ”pärjäävyyttä” työssään:
- Toimijuus tarkoittaa kykyä ja halua vaikuttaa omiin asioihinsa ja elämäänsä aktiivisesti sekä vastuullisesti.
- Toimijuutta on olemassa silloin, kun on toisin tekemisen, toisin valitsemisen tai toisin ajattelemisen mahdollisuus.
- Toimijuuteen liittyy kyky tehdä päätöksiä ja toteuttaa niitä.
- Toimijuus muodostuu ja vahvistuu sosiaalisissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa.
- Toimijuuteen liittyy tahdonalaisuus, toiminnallisuus, vastuullisuus ja rajaaminen sekä pystyvyyskokemus.
Kun yllä mainittuja toimijuuden määritelmiä pohtii etätyön näkökulmasta, jokaiseen tulee aivan uusi ulottuvuus. Johdon on arvioitava, mikä on toimijuuden merkitys, miten yksilöitä tuetaan etätyössä ja miten työn olosuhteet, prosessit ja vuorovaikutustavat järjestetään, jotta toimijuutta voidaan ylläpitää ja jopa vahvistaa.
Otetaan esimerkiksi kohta neljä ”Toimijuus muodostuu ja vahvistuu sosiaalisissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa”. Tutkimuksissa on todettu, että etätyössä vuorovaikutus vähenee ja se muuttuu asiakeskeisemmäksi. Kun etätyö jatkuu, eikä vuorovaikutusta ja kohtaamisia uusissa olosuhteissa ja uusin välinein kehitetä määrätietoisesti, tällä on kumuloituvia seurauksia, niin suorituskykyyn ja tehokkuuteen kuin työhyvinvointiinkin. Vaikka organisaation tehokkuuden kannalta on tärkeää, että tehtäväkeskeiset prosessit ovat selkeät, sosioemotionaalisilla prosesseilla on myös suuri merkitys sillä ne vaikuttavat edellä mainituihin sujuvoittaen työtä. Yhteisöllisyys, aidot kohtaamiset ja vuorovaikutus ikäänkuin rasvaavat tekemisen rattaita.
Miten tunnistaa toimijuuden heikkenemisen merkit?
Toimijuuden vastakohta on uhriutuminen. Vaikutusvallan koetaan olevan oman itsensä ulkopuolella – syytetään esimiestä, organisaatiota, yhteiskuntaa, kollegoita tai muita tahoja omasta huonosta olosta. Kuvitellaan avuttomasti, että ei pystytä itse tekemään mitään. Organisaatioissa on hyvä herätä tunnistamaan minkälainen käyttäytyminen ja puhe osoittavat hyvää, vahvaa toimijuutta, ja minkälainen taas mahdollisesti heikkenevää toimijuutta. Kun tiedostamme ja tunnistamme nämä, mahdollisuus tukea, vahvistaa ja auttaa on olemassa.
”Moneen viikkoon kukaan ei ole ollut kiinnostunut siitä, mitä teen”. Tämä lause on erään valmennettavan etätyökokemuksesta. Kommentti on toivottavasti ääripäästä, mutta se on osoitus siitä, mihin tilanne voi pahimmillaan johtaa. Siksi myös itsetuntemus ja siihen liitetty itsereflektio ovat tarpeen. Vielä parempi on, jos työyhteisössä harjoitetaan yhdessäreflektiota tiimin kokemuksista. Tässä voi ulkopuolinen työnohjaaja tai valmentaja olla tarvittaessa suureksi avuksi.
Itsetuntemus tukee toimijuudessa
Valmennuksissamme korostamme itsetuntemuksen merkitystä hyvinvoinnille. Etätyössä itsetuntemus auttaa tunnistamaan omassa tekemisessään, käyttäytymisessään, ajattelussaan ja asenteissaan vahvuuksia ja voimavaroja, joiden varassa työn ja muunkin elämän mielekkyys säilyy. Samaten itsetuntemus auttaa tunnistamaan niitä asioita, joissa on heikentymisen tai puutteiden merkkejä. Mikäli toimijuus on lähtökohtaisesti vahvaa, henkilö lähtee hakemaan huomaamaansa tarpeeseen ratkaisuja, uusia vaihtoehtoja toimia tai käyttäytyä, ehkä opettelemaan ja kokeilemaan jotain uutta. Tyytymättömyys olotilaan johtaa uusien mahdollisuuksien kartoittamiseen – henkilö kokee, että hänellä on kuin onkin valinnan mahdollisuus.
Päinvastaisessa tilanteessa heikko itsetuntemus, taitojen ja vahvuuksien tunnistamattomuus heikentävät pystyvyysuskoa ja toimijuutta, kaventaen tunnetta omasta vaikutusmahdollisuudesta. Hankalissakin tilanteissa on kuitenkin lähes aina asioita, joihin henkilö voi itse omalla toiminnallaan vaikuttaa. Esihenkilön ollessa hyvin perillä tiimijäsenten tunnelmista ja voinnista, hän voi tukea toimijuutta esimerkiksi valmentavalla johtamisotteella ja empaattisella läsnäololla.
Etätyössä aktiivinen työkaveruus on hyvä tavoite
Aktiivinen työkaveruus on käsite, joka on syntynyt Työsuojelurahaston rahoittamassa TYÖ2-yhteistyön työyhteisö -tutkimushankkeessa. Aktiivinen työkaveruus sopii erinomaisesti etätyön ja hajautetusti toimivien organisaatioiden tavoitteeksi ja tekemistä ohjaavaksi arvoksi. Aktiiviseen työkaveruuteen kuuluu ammatillisessa vuorovaikutuksessa tapahtuva yhteistyö ja vastuullinen yhteisen tavoitteen eteen ponnistelu. Työkaveruus koetaan aktiivisena toimintana, kuten osallistumisena, vaikuttamisena, kehittämisenä, kokeilemisena ja arvostavana, avoimena vuorovaikutuksena. Nämä kaikki ovat merkkejä vahvasta toimijuudesta.
Mielekäs etätyö tarkoittaa usein sitä, että on huolehdittava tarvitsemastaan tuesta ja tiedosta enemmän itse, rohkaistava mielensä, ja oltava itse enemmän yhteydessä työkavereihin ja esihenkilöön. Kun ei olla samassa tilassa, ei samalla lailla saada hoidettua sitä pienimuotoisempaa, ohimennen konttorilla tapahtuvaa kuulumisten, neuvojen ja vinkkien vaihtoa. Tämä on kuitenkin todella tärkeää, ja sujuvoittaa työn ja asioiden aikaansaamista. Myös etänä ja hajallaan, olemme toteuttamassa organisaatiomme yhteistä tavoitetta ja perustehtävää. Etätyössä tämä vaatii astetta enemmän vastuunottoa, aktiivisuutta ja toimijuutta kaikilta. Huolehditaanhan kaikki siitä, että työkaveria ei jätetä!
Haluatko jutella siitä miten aktiivista työkaveruutta ja toimijuutta voitaisiin yrityksessänne tukea? Ota yhteyttä!
Tutustu tekstin kirjoittajaan